Epävarmuus on vahvasti läsnä turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevien keskuudessa. Se näkyy yhtä lailla kunnissa, ministeriöissä, järjestöissä, virastoissa, turvapaikanhakijoiden keskuudessa kuin myös vastaanottokeskustoimijoilla.
Kesän odotetaan näyttävän selkeämmin, mihin loppuvuoden turvapaikkatilanne Euroopassa ja Suomessa kehittyy. Maahanmuuttovirasto ennustaa tulevia turvapaikkahakijamääriä eri skenaarioilla. Perusskenaario on, että tämän vuoden odotettu turvapaikanhakijamäärä jää merkittävästi pienemmäksi kuin viime vuonna, arviolta 10.000-15.000 turvapaikanhakijaan. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan pidemmän ajan vastaanottokapasiteetin tarve on 7.000-8.000 vastaanottopaikkaa.
Tämänhetkinen määrä on lähes kolminkertainen. Kevään aikana on tehty päätöksiä jo noin 10.000 vastaanottopaikan kapasiteetin lakkauttamisesta, mutta paine uusien lakkauttamispäätösten tekemiseen nykyisessä turvapaikkahakijamäärien tilanteessa on kova.
Kunnissa on huoli ja epävarmuus siitä, kuinka monta myönteisen oleskeluluvan saanutta omaan kuntaan loppujen lopuksi saapuu ja miten yhteiskuntaan integroituminen rahoitetaan. Kuntaan siirtyminen tapahtuu asunnon löytymisen kautta, joten uusia turvapaikanhakijataustaisia kuntalaisia voi syntyä täysin kunnan virkamiesten tietämättä.
Pääosan myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista arvioidaan päätyvän työn perässä pääkaupunkiseudulle. Tämä ennakoitu ”muuttopaine” on edelleen hankaloittanut pääkaupunkiseudun suurten kuntien ja Ely-keskuksen keskinäisten sopimuksien syntymistä kuntaan siirtyvien määristä.
Ministeriötasolla puolestaan pohditaan, mitä kautta Suomeen jäävät oleskeluluvan saaneet työllistetään, koulutetaan sekä asutetaan ja sitä kautta saadaan aktiiviseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Työvoiman lisääntyminen luo potentiaalista talouskasvua ja Suomen huoltosuhde kaipaa nuorta väestöä. Päätösten taustalla työttömyyden uhka, segregaatio, radikalisoituminen ja muut uhkatekijät huolettavat.
Yksittäinen turvapaikanhakija on huolissaan omasta ja läheisen päätöksen kohtalosta.
Vastaanottokeskuksen työntekijät ovat huolissaan oman työpaikkansa tulevaisuudesta.
Epävarmassa toimintaympäristössä strateginen suunnittelujänne on lyhyt. On kyettävä lukemaan toimintaympäristöä pienestä informaatiomäärästä ja reagoitava muutoksiin ilman perusteellista analyysia tai pitkää suunnitteluprojektia. Epäonnistumisen riski on olemassa, mutta jos ei tee mitään, ei saa mitään aikaiseksi.
Rohkeus ja luottamus kantavat epävarmassa toimintaympäristössä. Ilman toista ei ole toista.
Tämä nähtiin jo viime vuoden syksyllä, kun luonalaiset laittoivat 8 vastaanottokeskusta pystyyn 30 päivässä, ensimmäisen alle 12 tunnin varoajalla. Silloin vaadittiin rohkeutta omistajilta, johdolta, työntekijöiltä ja Maahanmuuttovirastolta. Ketterillä, rohkeilla ja kekseliäillä toimijoilla on muutoksessa tärkeä rooli, kun toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Sellainen kumppani haluamme jatkossakin olla.
Kirjoittaja: Milja Saksi, toimitusjohtaja, Luona Oy
Anna kirjoittajalle palautetta Twitterissä @miljasaksi tai spostilla milja.saksi at luona.fi
