26.3.2018

Maarit Kaartinen, apulaisosastonhoitaja

Hoidon tarpeen arviointi puhelimessa: ihminen kohtaa ihmisen

”Onko siellä ihan oikea ihminen?”, kuuluu usein varovainen kysymys puhelimessa, kun me Luona Arvioinnin sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat vastaamme puheluun. Saatuaan varmistuksen siitä, että puhelimen toisessa päässä ihan oikeasti on ihminen, kuuluu seuraavaksi usein tyytyväistä kiittelyä: asiakkaidemme mukaan monessa paikassa pääsee juttusille vain puhelinvastaajan kanssa.

Luona Arvioinnissa me vastaamme päivystyksen puheluihin vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä eli meidät tavoittaa aina. Meihin otetaan yhteyttä, kun oma tai läheisen terveydentila mietityttää eikä soittaja ole varma, mitä pitäisi tehdä tai kenen puoleen kääntyä. Meidän kokenut hoitajamme tekee soittajalle hoidon tarpeen arvion hänen oireidensa perusteella. Tämän jälkeen hoitaja antaa kotihoito-ohjeita tai ohjaa asiakasta hakeutumaan päivystykseen, terveysasemalle tai soittamaan hätäkeskukseen.

Meihin ollaan yhteydessä hyvin moninaisissa asioissa. Asiakkaanamme voi yhtä hyvin olla nainen, jonka raskauden kulkuun on tullut jotain yllättävää, äiti tai isä, jonka lapsi on kovassa kuumeessa ensimmäistä kertaa elämässään tai iäkäs omaishoitaja, joka huolehtii sairaasta puolisostaan. Noin 30 prosenttia meille soittavista ihmisistä ohjataan hakeutumaan sairaalan päivystykseen, eli suuri osa soittajista voi puhelimessa saamiensa ohjeiden turvin jäädä turvallisin mielin kotiin hoitelemaan itseään tai läheistään.

Jos arvioidaan, että kotiin jääminen on sillä hetkellä paras ratkaisu, soittajalle korostetaan sitä, että tilanteen muuttuessa meihin tulee olla yhteydessä uuden arvion tekemistä varten. Kaikki yhteydenotot kirjataan huolellisesti, jotta mahdollisessa uudessa puhelussa voidaan palata aikaisempaan kirjaukseen ja saada näin kaikki aiempi tieto heti esiin.

Luona Arvioinnissa työskentelee todellisia taitajia alallaan: työhönsä sitoutuneita ja työstään innostuneita sairaan- ja terveydenhoitajia, joilla on vuosien kokemus etänä tehtävästä hoidon tarpeen arvioinnista. Hoitajamme ovat tottuneet kysymään, kuuntelemaan, kuulemaan sekä faktojen lisäksi luottamaan myös intuitioonsa asiakkaan hoidon tarvetta arvioidessaan. Meillä sairaanhoitaja voi keskittyä työhönsä asiakas kerrallaan ja näin tarjota soittajalle kaiken huomionsa, jolloin soittaja saa avun nopeasti ja henkilökohtaisesti.

Sairaanhoitajana parasta palautetta on, kun puhelun lopuksi kuulee helpotuksen huokauksen asiakkaan saatua varmuuden siitä, että vaiva ei juuri nyt vaadikaan päivystykseen hakeutumista tai kun hätääntynyt asiakas selvästi rauhoittuu puhelun aikana. Erityisesti tämä korostuu yöaikaan tai silloin, kun lähimpään päivystykseen on pitkä matka.

Sairaan- ja terveydenhoitajamme ovat tottuneet työskentelemään ja tekemään päätöksiä itsenäisesti, mutta teemme myös tiivistä yhteistyötä niiden sairaaloiden päivystysosastojen kanssa, joiden puheluihin vastaamme heidän puolestaan.  Meidän on tarvittaessa mahdollista konsultoida päivystysten henkilökuntaa asiakkaan hoitoon tai päivystyksen toimintatapoihin liittyvissä kysymyksissä. Aika ajoin puhelin pirahtaakin jossakin päin Suomea päivystyksen sairaanhoitajan, lääkärin tai osastosihteerin pöydällä. Yhdessä heidän kanssaan katsomme asiakkaan tilannetta voidaksemme auttaa häntä mahdollisimman hyvin.

Lähes kymmenen vuoden kokemuksella voin sanoa, että suuri osa ammattilaisen tekemästä hoidon tarpeen arvioinnista onnistuu mainiosti myös puhelimessa. Tästä hyötyvät kaikki: ennen kaikkea asiakas, mutta myös ruuhkaiset päivystykset.

Kirjoittaja: Maarit Kaartinen, apulaisosastonhoitaja, Luona Arviointi -palvelu


LUONA ARVIOINTI

 

  • Luona Arviointi -palveluilla annetaan yhdenmukaista ja ammattimaista hoidon tarpeen arviointia, neuvontaa sekä ohjausta vuoden jokaisena päivänä ja tuntina 2,2 miljoonalle suomalaiselle.
  • Terveydenhuollon kokeneen ammattilaisen apua ja ohjausta ripeästi. Palvelussa työskentelee 50 sairaanhoitajaa ja terveydenhoitajaa, Helsingissä ja Oulussa ja Rovaniemellä.
  • Päivystys ei ruuhkaudu kiireettömillä tapauksilla, kun asiakas ohjataan suoraan oikeanlaiseen hoitoon.
  • Säännöllinen ja kattava raportointi tiedolla johtamista varten.
  • Merkittävät kustannussäästöt verrattuna omaan toimintaan: tutkitusti kustannustehokas ja vaikuttava palvelu. Esimerkiksi Jyväskylässä päivystyskäynnit ovat vähentyneet seitsemän prosenttia vuoden 2013 tasosta, tarkoittaen noin 400 000 euron säästöä vuodessa. LÄHDE: NHG

Maarit Kaartinen, apulaisosastonhoitaja

Tilaa uutiskirje