14.11.2017

Ikäihminen seilaa kodin ja sairaalan välillä – Kotitorin mallista apua

Työssäni asiakasohjaajana Tampereen Kotitorilla tapaan välillä ikäihmisiä, joiden tilanne on ikävä ja monimutkainen. Nykyäänhän tavoitteena on, että ihmiset pystyisivät asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tätä tuetaan siten, että kotihoidon henkilökunta käy kotona jopa useita kertoja päivässä. Monia ihmisiä pystytään auttamaan kotihoidon keinoin ja asiakasohjaajan työssäni saan paljon onnistumisen hetkiä. Hyvät kohtaamiset ja tyytyväiset asiakkaat ovat työn suola.

Silti saattaa tulla tilanteita, että ihminen ikään kuin putoaa palvelujen väliin. Tällaisia tilanteita tulee joskus eteen etenkin pitkien sairaalajaksojen jälkeen. Voi olla, että vanhus ei kaikkien kriteerien mukaan ole jatkuvan sairaalahoidon tarpeessa. Toisaalta hän ei välttämättä intensiivisten tukitoimien avullakaan pärjää kunnolla kotonaan. Tämä on yksi syy siihen, että melko huonokuntoisiakin ihmisiä asuu yksin kotonaan.

Sairaalassa vietetyn ajanjakson jälkeen saatetaan ammattilaisten toimesta todeta, että asiakas mahdollisesti tarvitsee ympärivuorokautisen hoitopaikan, mutta ei kuitenkaan enää sairaalahoitoa. Tällöin asiakas kotiutuu, ja hoitopaikkaprosessia aletaan järjestellä kotihoidon asiakasohjauksesta käsin. Toisinaan käy niin, että huonokuntoinen ihminen kotiutetaan ja hänelle sovitaan asiakasohjaajan kotikäynti esimerkiksi parin viikon päähän. Tavoitteena on seurata hetkisen, miten elämä kotona alkaa sujua. Seuranta-ajan kuluessa asiakas joutuukin uudelle sairaalahoitojaksolle, ja näin pyöröovi alkaa pyöriä. Ikävimmissä tilanteissa asiakas joutuu kotiin, sairaalaan, taas kotiin.

Tämän seuraaminen sivusta on alan ammattilaiselle turhauttavaa – ja asiakkaalle ja omaisille äärimmäisen raskasta. Useinkaan näihin tilanteisiin ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua.

Yhtenä ratkaisuna tällaiseen tilanteeseen pidän sitä työtä, mitä Tampereen Kotitorilla tehdään. Meillä Kotitorilla asiakasohjaajan rooli on hyvin tärkeä. Kun vaikka saan puhelun sairaalasta asiakkaani kotiutukseen liittyen, alan selvitellä asiaa. Kyselen ihmisen pärjäämisestä arjessa, yksinkertaisimmillaan esimerkiksi miten hän pääsee vessaan, osaako hän käyttää dosettia ja ottaa oikeat lääkkeet ja niin edelleen.

Mielestäni yksilöllisyys ja ratkaisukeskeisyys ovat kaikkein tärkeimmät asiat hoidon suunnittelussa. Nämä ovat Kotitorin työntekijöiden tärkeimmät keinot auttaa. Me emme neuvo tai toitota totuuksia vaan lähdemme siitä, että perehdymme ja tutustumme ihmisen tilanteeseen. Keskustelemme ja kysymme, mitä hän itse toivoisi tai mikä hänelle ja omaiselle on tärkeää. Useimmiten asiakkailla on hyvin paljon ajatuksia siitä, miten he kokevat tilanteensa ja kuinka haluaisivat sitä parantaa.

Väestön ikääntyessä hyvä vanhusten hoito on asia, joka pysyy jatkossakin merkittävänä osana sosiaali- ja terveysalan työtä. Ikääntyvät ihmiset ovat aiempaa huonokuntoisempina kotona, silti sairaalahoitoa pyritään vähentämään. Joskus olemme pohtineet Kotitorin työtekijöiden kesken, tarvittaisiinko jonkinlaisia välimallin paikkoja, siis asumista kodin ja sairaalan väliin.

Inhimillisestä ja hyvästä hoidosta ei tarvitse tinkiä, vaikka resurssit ovatkin tiukoilla. Ennen kaikkea tarvitaan pysähtymistä, läsnäoloa ja kuuntelua.

Kirjoittaja on Luonan asiakasohjaaja, joka työskentelee Tampereen Kotitorilla. Kotitorin verkkosivut: tampereenkotitori.fi

Satu Huurtela, asiakasohjaaja, Tampereen Kotitori. etunimi.sukunimi (at) luona.fi

Tilaa uutiskirje