12.10.2018

Ulla-Maija Junno, kehityspäällikkö

Twitter: @JunnoUlla

050 395 0652

Ikäihmisten toimivat turvapalvelut: kolme kokemusta jaettavaksi

Kunnat tuntuvat välillä nääntyvän sote-palvelujen järjestämisen ja niiden kustannusten alle. Samaan aikaan erityisesti väestön ikääntyminen haastaa meitä suorastaan mahdottomalta vaikuttavaan tehtävään: miten hoitaa ikäihmiset inhimillisesti ja hyvin, nostaa heidän tyytyväisyyttään saamiinsa palveluihin ja vielä pitää kotihoidon kulut kestävällä tasolla?

Teknologiasta etsitään ratkaisuja moneen ongelmaan ja näin on myös sote-alalla. Me Luonassa emme usko teknologian olevan sinällään autuaaksi tekevää, mutta yhdistämällä sen älykkäästi kunnan omiin sote-toimintoihin saadaan kokemustemme mukaan hyviä tuloksia. Inhimillisen kohtaamisen, ammattitaidon, teknologian ja datan yhdistäminen tuo vaikuttavuutta, ja tätä kutsumme Luonassa soteälyksi.

Miten soteäly voi auttaa vanhustenhoidossa? Olen itse ollut mukana monissa ikääntyneiden turvapalvelujen kehityshankkeissa, ja haluan jakaa muutamia niissä oppimiani tärkeitä asioita. Jos teidän kunnassanne pohditaan ikäihmisten turvapalveluiden järjestämistä, saat toivottavasti näistä ajatuksista apua.

Älä ulkoista, vaan ota kumppani

Jos haluat luoda tyytyväisyyttä ja vaikuttavia tuloksia, älä katso menneisyyteen. Unohda vanha, perinteinen toimintatapa, jossa ensin ulkoistettiin koko ikääntyneiden turvapalvelukokonaisuus – ja sen jälkeen laitettiin kädet ristiin ja toivottiin parasta. Kokemustemme mukaan kuntien kannattaa pitää itsellään osa vastuusta. Luonan erityistä osaamista on hoitaa eri palvelujen yhdistäminen ja nivominen toisiinsa, siis niiden integrointi. Turvaintegraattorimallissa Luona hoitaa sopimusasiat ja koko laitelogistiikan: turvalaitteiden vuokrauksen, jatkuvan hallinnan ja laskutuksen, sekä laitteiden asennukset, huollot, ja erilaiset asiakkaan luona tehtävät muutokset, vaikkapa lisälaitteiden hankinnan.

Me Luonassa tiedämme kokemuksesta, että erilaiset integraattorimallit auttavat kuntia nostamaan ikäihmisten tyytyväisyyttä saamaansa palveluun.

Kun auttajakäynnit ja hälytyskeskuksen hoito on kunnan omien työntekijöiden käsissä, säilyy heillä tieto ja tuntemus siitä, keitä hoidetaan. Henkilökunta tuntee omat turvapuhelinasiakkaansa ja tietyt toistuvat tilanteet asiakkaiden kanssa, osaten hoitaa ne parhaalla mahdollisella tavalla. Hälytyksen tullessa pystytään esimerkiksi tarkistamaan soittajan taustatiedot, soittamaan hänelle, selvittämään tilannetta puhelimessa ja sopimaan asian hoidosta eteenpäin. Hälytyskeskuksessa on tieto kunnan kotihoidon työntekijöiden aikatauluista ja reiteistä, ja hälytyskäynnit pystytäänkin monesti hoitamaan kotihoidon käyntien yhteydessä. Kokemustemme mukaan tämä tehostaa toimintaa, säästää kustannuksissa ja lisää asiakkaiden turvallisuudentunnetta ja tyytyväisyyttä palveluun.

Kun kunnan sote-ammattilaiset saavat keskittyä nimenomaan asiakkaiden hoitoon, on resurssit käytetty järkevimmillä mahdollisella tavalla. Myös ikäihmiset arvostavat sitä, että oman kunnan työntekijät vastaavat heidän hoidostaan.

Tee yhteiskehittämisestä toimintatapa

Meillä on erinomaisia kokemuksia ikäihmisten digitaalisten turvapalvelujen tuotannosta hyödyntäen yhteiskehittämistä. Yhteiskehittäminen tarkoittaa sitä, että työtä ei nähdä vain laitehankintana tai -asennuksena, vaan palvelun toimivuutta seurataan ja kehitetään jatkuvasti, kaikkien osallistuvien toimijoiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Hyvä esimerkki yhteiskehittämisestä on Kuopion kaupungin toteuttama turvapalvelu-uudistus, josta kerroimme aiemmin blogissamme. Kuopiossa uudistettiin palveluja rohkeasti, sillä kaupungissa halutaan mahdollistaa ikäihmisten asuminen omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään.

Jaan kuopiolaisten ajatuksen siitä, että kehitys ei saa pysähtyä siihen, kun tekninen laite kannetaan asiakkaan olohuoneeseen, vaan toimintaa on pyrittävä jatkuvasti parantamaan yhdessä.

Luonassa on ammattilaisia, jotka osaavat luotsata yhteiskehittämistä niin, että asiakkailla on käytössä jatkuvasti parhaat tuotteet ja sote-työntekijöillä niihin sopivat toimintaprosessit. Kuopion kokemuksen pohjalta tiedämme, että integraatiomallin myötä asiakastyytyväisyys on kasvanut ja hoidon tarpeen arvioinin kehittyminen on muun muassa vähentänyt hätäkeskukseen tehtävien soittojen määrää.

Syleile digiä, mutta ota tarvittaessa vastaan apua sen tulkkaamiseen

Digitalisaatiota pelätään usein siksi, että uuden teknologian hallinnointi ja sen hyödyntämisen opettelu voi olla aikaavievää. Luona on sotealan osaajien yritys, mutta lisäksi me ymmärrämme digitalisaatiota ja olemme innoissamme sen tuomista mahdollisuuksista. Haluamme tuoda soteälyn kaikkeen toimintaan.

Luonassa uskomme, että soteäly on myös kielitaitoa: me puhumme samaa kieltä kunnan sote-ammattilaisten kanssa – mutta samaan aikaan keskustelemme sujuvasti teknologiayhtiöiden kanssa. Olemme kahden eri maailman välissä tulkkeina, ja käännämme digin soteksi ja selittämme teknologia-asiantuntijoille sen, mitä sote-ammattilainen työssään kaipaa.

Älä siis pelkää teknologian vaikeaselkoista maailmaa, vaan etsi itsellesi kumppani, joka auttaa ja kertoo asiat niin, että ne on helppo ymmärtää.

Tiedämme myös, että hoivateknologia muuttaa vääjäämättä myös sote-ammattilaisten työprosesseja ja toimintatapoja. Ota tämä huomioon, ja suunnittele työ tarvittaessa uudella tavalla. Luonassa osaamme auttaa muutoksen suunnittelussa ja johtamisessa.

Jos vielä mietit ikäihmisten turvapalvelujen uudistamista, voit tulla tapaamaan luonalaisia Kotihoito & Palveluasuminen 2018 -tapahtumaan, joka järjestetään Helsingissä marraskuussa. Katso lisää tilaisuudesta ja sen ohjelma täällä: https://www.professio.fi/kotihoito-palveluasuminen/

Tai ole yhteydessä meihin, ja kysy lisää!

Ulla-Maija Junno, kehityspäällikkö

Twitter: @JunnoUlla

050 395 0652

Tilaa uutiskirje