Luona logo

Toimintakyvyn ylläpitoa kuntoutuksella – yhä useammin etänä

Tällä hetkellä lähes kaikissa kunnissa halutaan keventää ikäihmisten palvelurakennetta raskaammasta kohti kevyempää ja ennen kaikkea ennaltaehkäisevää palvelua. Samalla halutaan lisätä kotiin tuotavien palveluiden osuutta ja hyödyntää muita itsenäistä kotona asumista tukevia keinoja, jotta ikäihmisen ei edes tarvitsisi turvautua erilaisiin palveluihin, ainakaan pitkäkestoisesti.

Myös meille luonalaisille on sydämen asia tukea ikääntyneiden toimijuutta vastuullisesti kaikissa asiakaskohtaamisissamme, kasvokkain tai etänä, huolimatta siitä, liittyvätkö arjessa selviytymisen haasteet terveysongelmiin, muuhun kriisiin tai ulkoisiin tekijöihin. 

Selvitämme, millainen ikääntyneen aikaisempi toimintakyky on ollut, miten hän itse kokee pärjäävänsä nyt ja mikä toimintakykyä jatkossa uhkaa, tai mikä sitä on jo ehtinyt huonontaa. Tavoitteemme on mahdollistaa ikäihmiselle itsenäinen toimijuus. Tuemme häntä asumaan siinä kodissa, jonka hän itse kokee omakseen – riippumatta siitä, onko kyseessä vaikkapa rintamamiestalo, johon hän on jäänyt yksin leskeksi jäätyään, tai senioriasunto palveluineen. 

Oman kodin merkitys on hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeä. Myös THL:n kansallinen tavoite on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada sinne tarvitsemansa palvelut.

Korona sulki ikäihmiset kotiin ja vei toimintakyvyn – mitä on tehtävissä? 

Tavoitteeseen pääsyä on hidastanut koronapandemia, jonka vaikutukset ovat vähentäneet ikääntyneille tarjottavien avohoidon palveluiden käyttöä huomattavasti. THL:n julkaisemassa raportissa näkyy, kuinka yli 70-vuotiaiden avoterveydenhuollon palveluihin hakeutuminen romahti koronakriisin alettua (kaavio sivulla 11). Pelko saada tartunta johti siihen, etteivät ikääntyneet uskaltaneet liikkua ulos kodistaan tai hakea palveluita, jotka ylläpitäisivät heidän toimintakykyään. 

Ikääntyvien toimintakyky huolettaa asiantuntijoita

Useampi vastuutaho on huolestunut kotiin jäämisen vaikutuksista ikääntyneisiin. Esimerkiksi Helsingin Yliopiston ravitsemuksen, kansanterveyden ja liikkumisen asiantuntijat Annele Urtamo, Satu Jyväkorpi ja geriatrian professori Timo Strandberg ovat herätelleet keskustelua aiheesta ja tuoneet esiin etäkuntoutuksen yhtenä vaihtoehtona. 

Mielipidekirjoituksessaan ”Liikkumisen väheneminen voi romahduttaa ikäihmisen toimintakyvyn” (HS 26.5.2020)  he toteavat, että etäkuntoutuksen keinoin voi  tavoittaa ikäihmisiä nyt, ja tapaamiset voivat myöhemmin toteutua kasvokkain. He näkevät liikunnan ja ravitsemuksen painottamisen oleellisena, koska jo lyhytkin elinpiirin rajoittaminen voi heikentää lihasmassaa jopa 2–5 % päivässä. Lihasten aineenvaihduntaa, motoristen yksikköjen toimintaa ja lihasmassaa voidaan ylläpitää lisäämällä arkeen kolme kertaa viikossa tapahtuva lyhyt lihasharjoittelu. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota ruoan laatuun, etenkin riittävän, hyvän proteiinin saantiin.

Me Luonassa uskomme, että kuvatun kaltainen toimintakyvyn ylläpito onnistuu myös etäkuntoutuksen keinoin ja se onkin kevyin resurssein järjestettävissä oleva, kotiin tuotava ratkaisu, joka voi tuottaa kauaskantoisia tuloksia.

Case Kalle: kuntoutusta etänä, mutta kotona

Esitämme kuvitteellisen esimerkin 80-vuotiaasta Kallesta, joka jumiutui kotiin korona-aikana. Kun rajoitukset astuivat voimaan, Kalle noudatti huolellisena miehenä ohjeita, eikä enää liikkunut ulkona. Kalle asuu hissittömän talon toisessa kerroksessa. Kalle järjesti itselleen ruokakassipalvelun kotiin, jolloin päivittäinen rappusissa kuntoilu jäi pois. Kun tilanne hieman rauhoittui, Kalle huomasi, ettei enää hän pääsekään ylös toiseen kerrokseen ja hänen toimintakykynsä oli muutenkin heikentynyt elinpiirin rajoittumisen myötä.

Onneksi asiasta tuli puhetta kunnan ikäihmisten neuvonnan ja asiakasohjauksen kanssa. Kallelle järjestettiin etäkuntoutusjakso, jonka alussa tehtiin toimintakyvyn kartoitus. Kartoituksen perusteella tunnistettiin tarve vahvistaa fyysistä toimintakykyä, mutta myös tarve tukea Kallen sosiaalista kanssakäymistä ja ravitsemusta.

Kallelle laadittiin oma etäkuntoutusohjelma, jossa hän sai helppokäyttöiset ohjeet päivittäiseen jumppaan. Kallelle tuli kuntoutusjakson ajaksi oma henkilökohtainen ”omakuntouttaja”, joka otti säännöllisesti yhteyttä Kalleen etänä, kyseli vointia ja kuntoutuksen edistymistä, kannusti harjoitteiden tekemiseen ja auttoi Kallea löytämään itselleen sopivaa seurakunnan ja yhdistysten tarjoamaa toimintaa.

Tässä esimerkissä Kalle pääsee lopulta taas liikkumaan rappusissa ja toteaa, että kevyemmät ruokaostokset hän käy tulevaisuudessa itse hakemassa kaupasta rauhallisina tunteina. Myös sosiaalisten kontaktien laajeneminen on parantanut toimintakykyä, eikä Kalle ole enää vaarassa siirtyä kotihoidon asiakkaaksi.

Mitä voimme oppia Kallen tapauksesta?

Kalle on henkilö, joka ei vielä ole kotihoidon asiakas. Heissä on suuri potentiaali sekä ikäihmisen itsensä että kunnan näkökulmasta. On kaikkien etu, että itsenäinen asuminen kestää mahdollisimman pitkään. Ikäihmisen oma toimintakyky, kokonaisuutena katsottuna sekä fyysinen, sosiaalinen että psyykkinen, säilyy, ja ikäihminen ja hänen läheisensä ovat tyytyväisiä. Ennakoivilla palveluilla viivästetään ja ennaltaehkäistään palveluiden tarvetta. Kunta saa kevennettyä ikäihmisten palvelurakennetta, viivästettyä siirtymiä palveluiden piiriin ja säästää näin kustannuksissa.

Kuntoutusta yhteistyössä

Kenen tehtävä on järjestää kuntoutusta Kallelle ja muille ikääntyneille? Kunnilla on hyvin erilaiset lähtökohdat suunnitella ja resursoida etäkuntoutusta. Me Luonassa pystymme toimimaan kuntien kumppanina kuntoutuksen toteuttamisessa. Etäkuntoutus on yksi toiminnan muoto, joka jatkossa mahdollistaa yhä useamman ikääntyneen itsenäisen kotona asumisen. 

Luonan etäkuntoutuskonseptin kulmakivet:

  1. Valitaan toimintaan ne ikääntyneet, joiden arvioidaan hyötyvän kuntoutusmuodosta eniten
  2. Tehdään alkukartoitus, jossa tarvittaessa tehdään toimintakyvyn arvio
  3. Asetetaan kuntoutukselle konkreettinen tavoite ja määräaika. Määritellään kuntoutusmuodot sekä tarvittavat, etänä ja läsnä tapahtuvat kuntoutustoimenpiteet. 
  4. Sovitaan eri toimijoiden vastuut. Luonan sote-ammattilainen vastaa seurannasta, arvioinnista ja raportoinnista tilaajaorganisaatiolle. Luonan ammattilaiset vastaavat käytännön toteutuksesta. Luona auttaa ja tukee kokonaisuuden hallinnassa ja mittaamisessa tilaajaa tai hoitaa sen kokonaan tilaajan puolesta.

Haluatko kuulla lisää?  Ota yhteyttä! 

Lue sivuiltamme lisää Luonan etäkuntoutuspalveluista.