6.7.2018

Sari Pentinmäki, sosiaalityöntekijä

Lapsen etu ja vaikuttava palvelujen kokonaisuus ohjaavat turvapaikkaa hakevien lasten sosiaalityötä

Olen työskennellyt Luonan turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluissa sosiaalityöntekijänä pian noin vuoden ajan. Yhtenä isona asiakasryhmänäni ovat lapset, jotka ovat tulleet Suomeen hakemaan turvapaikkaa perheensä kanssa. Työskentelen osana sosiaalihuollon tiimiä, jossa työskentelee lisäkseni sosiaaliohjaajia. Iso osa Luonan vastaanottopalveluissa olevista lapsista asuu perheidensä kanssa vastaanottokeskuksen ulkopuolella perheen itse järjestämässä majoituksessa. Yksityismajoituksessa olevien lapsiperheiden sosiaalipalvelut järjestetään sen vastaanottokeskuksen sosiaalitiimin toimesta, johon perhe on rekisteröityneenä.

Tiimimme sosiaaliohjaajat tekevät lasten ja heidän vanhempien kanssa ohjaustyötä, jossa yhdistyy neuvonnallinen ja psykososiaalinen työote. Sosiaalityöntekijälle eli minulle lapset perheineen ohjautuvat silloin kun lapsen tai vanhempien arvioidaan hyötyvän erityisestä tuesta, joka voidaan järjestää vastaanottokeskuksen omien tukipalvelujen, ostopalvelujen ja kunnan palvelujen kanssa yhteistyössä. Lapsi tulee asiakkaakseni usein esimerkiksi vastaanottokeskuksen henkilökunnan tai koulun ohjaamana. Lapsella saattaa olla taustalla jokin traumaattinen kokemus tai perheen sisäinen tilanne saattaa olla kärjistynyt. Työskentelyssä lasten kanssa sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työ nivoutuu yhteen, ja työtä lasten ja perheiden kanssa tehdään parhaan mukaan yhteistyössä vastuualueet huomioiden, oikea-aikaisesti.

Vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijänä teen lapsille ja heidän perheilleen sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarpeenarviointia, ja arvion mukaan järjestän palvelut yhteistyössä eri ammattiryhmien ja toimijoiden kanssa. Mikäli lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia, olen yhteydessä kunnan lastensuojeluun. He arvioivat ja tarvittaessa järjestävät lastensuojelulain mukaiset palvelut. Tämän lisäksi tehtäviini kuuluu lapsen edun lausuntojen kirjoittaminen Maahanmuuttovirastoon tai eri oikeusasteille riippuen siitä, missä vaiheessa perheen turvapaikkaprosessi on menossa. Lapsen edun lausuntopyynnöt tulevat joko Maahanmuuttovirastosta tai perhettä avustavilta juristeilta. Joissain tilanteissa lapsen edun lausunto on hyvä tehdä myös omasta aloitteesta silloin, kun lapsen tilanteessa ilmenee jotain sellaista, millä voisi olla vaikutusta lapsen etua arvioitaessa.  Lapsen edun lausunnon laatiminen on mielekäs mutta haastava työtehtävä, jolla voi olla paljon painoarvoa lapsen tulevaisuutta ajatellen.

Palvelujen tarvetta arvioidessani tapaan lasta ja hänen vanhempiaan tarvittaessa useamman kerran. Arviointi tapahtuu keskustelujen, aikaisempien tapahtumien ja havainnoinnin avulla. Arvioinnin osa-alueita ovat esimerkiksi vanhemmuuden voimavarat, lähipiiri tai lapsen käytös.  Arvioinnin aikana käydään läpi myös kaikki ne palvelut, joihin perheellä on jo mahdollisesti kontakti. Lapsen ja vanhempien tilanne määrittävät sen, aloitetaanko sosiaalityöntekijän asiakkuus ja palvelujen järjestäminen vai ei. Lasten ja perheiden tilanteet myös muuttuvat,  ja siksi palvelujen tarve voidaan arvioida vastaanottopalvelujen aikana useaankin kertaan.

Vastaanotonaikaiset sosiaalipalvelut turvapaikanhakijoille on järjestetty melko lailla samalla periaatteella kuin kuntalaistenkin saamat palvelut. Ero on siinä, että lapset ja perheet hakevat palvelua sosiaalitoimen sijasta vastaanottokeskuksesta. Kaikilla vastaanottopalveluissa olevilla lapsilla tai perheillä ei ole tarvetta sosiaalityöntekijän palvelutarpeenarviolle, vaan se tehdään tarvittaessa. Palvelujen integrointi toimivaksi kokonaisuudeksi lapsiperheiden ja lasten etu huomioiden on tehokas ja vaikuttava tapa huomata puuttumista vaativat tilanteet ja tehdä interventioita.

Turvapaikkaa hakevien lasten kanssa työskennellessä törmää tilanteisiin, joita muiden kunnassa asuvien lasten kanssa työskennellessä ei yleensä tule eteen. Lapsen turvapaikanhakijastatus aiheuttaa kunnan palveluissa joskus hämmennystä. Vastaanottoaikaiset palvelut saattavat olla muille toimijoille vieraita, eivätkä he välttämättä tunne vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijän toimenkuvaa. Vastaanottokeskuksen työtä ohjaa vastaanottolaki, joka määrittää pitkälti sen, mitä on mahdollista tehdä ja mihin palveluihin lapsi ja hänen perheensä ovat oikeutettuja. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä parantaa, kun lisätään ymmärrystä sisäisistä toimintamalleista ja työtä ohjaavista laeista.

Yhden asiakkaanani olevan lapsen ja hänen vanhempiensa tilanne on jäänyt erityisesti mieleeni.  Vanhemmat tulivat tapaamiseen lapsen kanssa, joka kotimaassaan oli kokenut traumaattisia asioita. Perhe toivoi tukea raskaaseen ja neuvottomaan tilanteeseen. Ensimmäisessä tapaamisessa kohtasin selkeästi traumatisoituneen lapsen, joka oli kehityksessä ikäistään vuosia jäljessä. Lapselle ja koko perheelle arvioitiin ja järjestettiin yhteistyössä kunnan kanssa palvelujen kokonaisuus, joiden arvioitiin siinä tilanteessa parhaalla tavalla tukevan lapsen kehitystä ja sitä kautta koko perheen jaksamista. Noin puoli vuotta tuen aloittamisen jälkeen oli mahtavaa nähdä, miten tapaamisessamme leikki iloinen ja kontaktia ottava lapsi. Tämän perheen tilanteen koheneminen on hyvä konkreettinen esimerkki moniammatillisten palvelujen vaikuttavuudesta.

Luonan vastaanottopalveluissa lapset pyritään huomioimaan erityisenä ryhmänä koko turvapaikkaprosessin ajan, mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Vastaanottopalvelut sisältävät palvelujen toimivan kokonaisuuden, jossa lasten ja perheiden tarpeet pyritään tunnistamaan ja palveluja tarjoamaan oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti. Hyvin moni lapsiasiakas elää lapsuuttaan turvapaikkaprosessin varjossa, jolloin menneet kokemukset ja perheen stressaava tilanne heijastuvat heihin voimakkaasti. Perheiden turvapaikkaprosessien ja päätösten odottamisen kääntöpuolella on jokaisen turvapaikkaa hakevan lapsen ainutlaatuinen lapsuus, jonka elämistä huolettomana ja murheista vapaana pyritään parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan.

Matkalleni vastaanottopalvelujen sosiaalityöntekijänä on mahtunut paljon uuden oppimista, onnistumisia, mutta myös henkisesti raskaita hetkiä. Työtehtäväni ovat todella vaihtelevat ja lähes jokaisena päivänä eteeni tulee jokin uusi opeteltava asia. Turvapaikkaa hakevien lasten kanssa työskennellessä palvelujen järjestämiseen ja asioiden hoitamiseen ei aina ole mitään valmista mallia, vaan se on luotava. Työssäni olen joutunut venymään moniin tilanteisiin ja kohtaamaan raskailtakin tuntuvia asioita ammatillisesti ja ratkaisukeskeisesti. Työni on opettanut kohtaamaan ja selvittämään asioita kärsivällisesti ja pohtimaan omia ammatillisia rajojani. Joidenkin lasten tarinoiden kautta olen työssäni kosketuksissa sellaisen pahuuden kanssa, jota minun on mahdoton ymmärtää tai käsittää. Tällaisiakin asioita on kohdattava rohkeasti, annettava niiden koskettaa ja tuntua, mutta silti työskenneltävä ammatillisesti ja vaikuttavasti lapsen etu huomioiden.

Turvapaikkaa hakevien lasten sosiaalipalvelut:

  • Luonan vastaanottopalvelujen piirissä on 232 alaikäistä turvapaikanhakijaa (pääosin perheiden kanssa tulleita)
  • Iso osa Luonan vastaanottopalveluissa olevista alaikäisistä asuu perheensä kanssa yksityismajoituksessa vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Luonan vastaanottokeskuksissa työskentelee kolme sosiaalityöntekijää. (Vastaanottokeskuksen sosiaalityötä ohjaavat lait: Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (17.6.2011/746) sekä Sosiaalihuoltolaki (1301/2014).)
  • Sosiaalihuoltolain 15 §:ssä tarkoitettua sosiaalityötä ja 16 §:ssä tarkoitettua sosiaaliohjausta tekee vastaanottokeskuksessa sosiaalihuollon ammattihenkilö. Työhön kuuluu neuvontaa, ohjausta, sosiaalisten ongelmien selvittämistä ja muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta.
  • Turvapaikkaa hakevalla lapsella on oikeus sosiaalihuoltolain 14§ mukaisiin sosiaalipalveluihin, mikäli sosiaalihuollon ammattihenkilö arvio ne välttämättömäksi vastaanottopalvelujen aikana. Vastaanottolaki sovellettaessa alaikäiseen on otettava aina huomioon lapsen etu siinä määrin, kun siitä lastensuojelulaissa säädetään.
  • Turvapaikkaa hakevalla lapsella on oikeus terveydenhuollon palveluihin samoin perustein, kuin henkilöllä, jolla on kotikuntalaissa määritetty kotikunta Suomessa.

 

Luonassa tehdään moniammatillista ja vaativaa sote-alan työtä. Toimintaa kehitetään ja luonalaisia koulutetaan jatkuvasti, jotta pystymme vaativissakin olosuhteissa vastaamaan työmme moninaisiin haasteisiin. Tutustu luonalaisiin ja Luonaan työnantajana täällä tai katso avoimet työpaikkamme. 

Sari Pentinmäki, sosiaalityöntekijä

Tilaa uutiskirje