Lisää kohtuuhintaisia asuntoja Suomeen – uudenlaisen ajattelun avulla

Viime syksynä Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Ihmisten perustarpeista huolehtiminen nousi tärkeimmäksi asiaksi. Kaikki tulijat saatiin kirjattua kirjoihin ja kansiin, heille järjestyi katto pään päälle, mahdollisuus peseytyä ja ruokaa syötäväksi. Kaikkien inhimilliset, oleelliset perustarpeet saatiin tyydytettyä.

Oma asunto – integroitumisen A ja O

Keväällä tulijoiden määrä pieneni tavanomaiselle tasolle ja vastaanottokeskuksissa keskityttiin arkirutiineihin. Oli aloitettava valmistautuminen mahdolliseen myönteiseen turvapaikkapäätökseen ja kotoutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Näihin asioihin liittyy monimutkaista problematiikkaa ja paineita. Yksi tärkeimmistä kotoutumiseen liittyvistä asioista on löytää oma koti vastaanottokeskuselämän jälkeen.  

Asunnon löytäminen on yksi turvapaikan saaneen suurimmista haasteista. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ylipäätään ole ollut Suomen kasvukeskuksissa riittävästi tarjolla ennen pakolaiskriisiäkään. Nyt syyskuussa, etenkin pääkaupunkiseudulla, yksittäiselle pienelle vuokra-asunnolle olisi kymmeniä ottajia. Myös opiskelijat etsivät yhdessä turvapaikan saaneiden kanssa kuumeisesti kotia itselleen.

Rakennusmääräykset ovat tiukentuneet, maan hinta kohonnut ja siksi rakentaminen on entistä kalliimpaa. Jos asuntoja ei alun perinkään ole riittävästi ja uusia rakentamallakaan ei saada markkinoille kohtuuhintaisia asuntoja, on yhtälö vaikea. Yhteiskunnan tukimallit kehittyvät hitaasti, eivätkä ole näyttäneet toimivan pitkällä aikavälillä. On siis ryhdyttävä miettimään uusia keinoja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden parantamiseksi. Ratkaisuja ongelmaan löytyy kahdesta suunnasta.

Konttiasuminen – tulevaisuuden kohtuuhintainen vaihtoehto

Helsingin Sanomat kirjoitti 12.9.2016 perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun Helena Kantolan aloitteesta majoittaa asunnottomia kontteihin. Idea ei ole uusi, mutta ajatus on hyvinkin miettimisen arvoinen. Konttimajoitus assosioituu helposti rumiin ja ruostuviin kontteihin, jollaisia kukaan ei halua naapuriinsa. Todellisuudessa konttimajoituksessa on kuitenkin kysymys edullisesta ja silti laadukkaasta teräsrakentamisesta.

Suomessa ei olla toistaiseksi oltu valmiita ottamaan kontteja osaksi teräselementtirakentamista. Konttiasuminen voisi kuitenkin meilläkin olla todellisuutta jo lähitulevaisuudessa. Konteista rakennetuista taloista on muualla maailmassa jo runsaasti kokemusta: esimerkiksi Ruotsin Malmössä on rakennettu kokonainen konttikerrostalo edullisiksi opiskelija-asunnoiksi. Maailmalla kokemukset konttirakentamisesta ovat olleet rohkaisevia. Teräs ei homehdu, ja rakennuksesta on mahdollista tehdä erittäin energiatehokas. Lisäksi teräskontti on hyvin muunneltavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Se on myös helppo siirtää tarpeen mukaan toiseen sijaintiin. Konteista rakentaminen on jopa edullisempaa kuin puusta tai betonista rakentaminen. Nyt olisikin tärkeää jatkaa keskustelua Kantolan erinomaisesta aloitteesta ja kokeilla rohkeasti konttirakentamista Helsingissä.

Jakamistalouden resurssit – lisää koteja pihapiiriin

Toinen tulevaisuuden kohtuuhintainen asunto voi löytyä jo rakennetusta ympäristöstä. Helsingin Sanomat kirjoitti 22.5.2016 83-vuotiaasta arkkitehti Olli Lehtovuoresta, joka rakensi pihalleen kaksi piharakennusta ja vuokraa niitä opiskelijoille. Kun kuvittelen vastaavaan ympäristöön turvapaikan saaneen pakolaisen asumaan, uskon heti, että kotoutuminen tällaisessa ympäristössä olisi selvästi nopeampaa. Lisäksi lehtijutun mukainen asuminen olisi varmasti hyödyllistä molemmin puolin – sekä vuokraisännälle että vuokralaiselle.

Piharakennukset mahdollisuutena kiinnostavat jo siksikin, että rakennusluvan saaminen jo rakennettuun pihapiiriin on helpompaa. Tähän voisi lisätä villin idean: Mitä, jos ottaisin tontilleni siirrettävän, asunnoksi rakennetun kontin ja vuokraisin sitä? Kontin hankintakustannukset olisivat noin 20.000€ ja käyttökustannukset noin 50-100 €/kk. Sen voisi vuokrata esimerkiksi hintaan 500 €/kk ja tuotto olisi sijoitusmielessäkin erinomainen. Suomessa on 1,1 miljoonaa omakotitaloa. Jos prosenttiin niistä lisättäisiin pihalle asuntokontti, meillä olisi 11.000 kohtuuhintaista vuokrayksiötä tarjolla niitä tarvitseville.

Näillä uudenlaisilla ideoilla meillä suomalaisilla on mahdollisuus ratkaista kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuusongelma suhteellisen nopeasti ja ilman yhteiskunnan merkittävää rahallista kompensaatiota. Miksemme tekisi sitä?


Kirjoittaja on Marko Sivula, kiinteistöjohtaja, Luona Oy, p. 040 731 8366,  Twitter @MarkoSivula