28.2.2018

Ville Lappalainen, sosiaaliohjaaja

Sosiaaliohjaajana vastaanottokeskuksessa: arjen pyörittämistä ja ihmisten tukemista

Kun syksyn 2015 turvapaikkakriisi alkoi, olin työharjoittelussa Afrikassa. Sieltä kaukaa tuntui kummalliselta lukea kotimaani uutisia. Ihmettelin, mitä Suomessa oikein tapahtuu ja mietin, millaiseen tilanteeseen palaan takaisin. Olen aina ollut luonteeltani utelias ja halunnut ottaa selvää uusista asioista ja ilmiöistä. Siksi palattuani Suomeen takaisin päätin hakea vastaanottokeskukseen töihin.

Nyt työskentelen sosiaaliohjaajana Nihtisillan vastaanottokeskuksen ohjaustiimissä. Vastuulleni kuuluu myös perehdyttää uusia työntekijöitä. Olen joskus kuvaillut heille ohjaajan työtä näin: “Ellei se ole sossun hommaa, eikä terkkarin eikä vartijan, niin se on meidän hommaa – oli se sitten mitä tahansa.”

Ohjaajan työ on kokonaisvaltaista arjen pyörittämistä, ihmisten tukemista, neuvontaa ja ohjausta. Se on myös hyvin käytännönläheistä: raivaamme vaikka asuinhuoneen tavaroista, jos asukas syystä tai toisesta lähtee pois keskuksesta. Usein iltaisin pidämme seuraa asukkaille, kuunnellen heidän kokemuksiaan ja elämäntilanteeseen liittyviä asioita. Byrokratian rattaissakin neuvomme tarvittaessa ja ohjaamme asukkaita erilaisten lomakkeiden täyttämisessä.

Vaikeimmat ja kuormittavimmat asiat työssämme liittyvät siihen ahdistukseen ja pahaan oloon, mikä vastaanottokeskuksen asukkailla usein on. Olen aiemmin työskennellyt nuorisotyönohjaajan tehtävissä. Silloin ajattelin, että työssä kohtaamiani itsetuhoisia nuoria oli vaikea auttaa. Nyt vastaanottokeskuksessa työskennellessäni olen ymmärtänyt, että monille näistä teineistä oli suhteellisen helppo löytää elämässä sellaisia asioita, jotka antoivat heille toivoa.

Vastaanottokeskuksessa olen kohdannut ihmisiä, joiden elämäntilanne on kieltämättä hyvin vaikea. Perheen ja läheisten menettäminen, kielteinen turvapaikkapäätös ja työttömyys saattavat osua saman henkilön kohdalle. Näinä hetkinä olen välillä ollut hyvin neuvoton. Tuntuu, että keinot loppuvat kesken. Voin vain olla läsnä surussa, huolessa ja toivottomuudessa. Inhimillisen tuskan näkeminen on vaikeaa myös turvapaikanhakijoiden kanssa työskenteleville ihmisille.

Näissä tilanteissa työyhteisö, työkaverit ja työpaikan hyvä ilmapiiri nousevat uskomattoman tärkeään asemaan. Kollegojen kanssa pitää tuntua hyvältä tehdä töitä, sillä siitä jaksaminen tulee. Mielestäni tässä olemme onnistuneet ja työyhteisönä me luonalaiset kannattelemme toinen toisiamme.

Mitä ammatillisuus sitten tässä työssä on? Se liittyy osaamiseen eli niihin taitoihin, mitä saamme koulutuksen, perehdytyksen ja kokemuksen kautta. Lisäksi se liittyy työskentelytapoihin sekä siihen vastuulliseen ja persoonalliseen työtapaan, jota kutsumme Luona-otteeksi.

Tasapuolisuus, luotettavuus ja reiluus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia vastaanottokeskustyössä. Vastaanottokeskuksen asukkaiden elämäntilanteet voivat olla vaikeita ja raastavia ja aiheuttaa siksi pahaa oloa, turhautumista ja ahdistusta. Nämä tunteet näkyvät myös kohtaamisissa ohjaajien ja muiden työntekijöiden kanssa, joskus voimakkaastikin. On työtämme osata ottaa vastaan tämä paha olo. Suoria uhkauksiakin kuulemme joskus, mutta niitä emme suvaitse.

Vastaanottokeskuksen asukas ei voi tehdä mitään muuta kuin odottaa turvapaikkapäätöstä, sillä vain pieni osa löytää töitä. Tarjoamme suomen kielen opetusta ja työpajatoimintaa, mutta asukkaiden voimavarat eivät aina riitä näihin osallistumiseen. Päivät toistuvat samanlaisina: asukas herää, miettii poissaolevaa perhettä tai ystäviä ja kantaa huolta turvapaikansaannista. Pian on taas aika mennä nukkumaan. Tätä voi jatkua vaikka parikin vuotta. Me olemme tässä kaikessa tukena ja elämme vierellä.

Vokkityö onkin lopulta asennekysymys: jotkut pärjäävät täällä, toiset eivät. Mikään koulutus ei tähän varsinaisesti valmenna, vaikka antaakin työkaluja toimia. Kun etsimme uusia työntekijöitä, haemme aina nimenomaan oikealla asenteella varustettuja ihmisiä. Tyyppejä, jotka ovat vastuullisia, rohkeita, luotettavia ja reiluja.

Ohjaustiimin sosiaaliohjaaja Ville Lappalainen, Luona Oy

Kirjoittaja on lopputyötään tekevä sosionomi, joka on työskennellyt Nihtisillan vastaanottokeskuksessa vuodesta 2016. Lisäksi Lappalainen toimii Luonassa strategialähettiläänä osallistuen yrityksen strategian kehittämiseen tuomalla henkilöstön ääntä kuuluville. Lappalaisella on taustallaan myös nuorisotyön ja musiikin alan töitä sekä kansainvälinen harjoittelu Afrikassa.

Ville Lappalainen, sosiaaliohjaaja

Tilaa uutiskirje