Suomeen syntynyt valtava määrä uutta osaamista turvapaikanhakijoista

Viime vuonna Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita aikaisempiin vuosiin verrattuna. Pidemmän ajan jonkinlainen normalisoitunut vuosittainen hakijamäärä oli ollut 1500-6000. Yhden vuoden, ja pääasiassa vuosipuoliskon aikana, 32.476 hakijaa oli kaikkea muuta mihin Suomessa oli varauduttu. Näin myös ammattitaitoisen henkilökunnan osalta.

Yksistään vastaanottokeskukset ovat työllistäneet viimeisen 10 kuukauden aikana tuhansia uusia työntekijöitä. Vajaassa vuodessa vastaanottokeskusten henkilöstömäärän olisi pitänyt kasvaa lähes kymmenkertaiseksi. 2.400 sosiaali- ja terveydenhuollon osaajaa, johtajaa sekä talous- ja henkilöstöhallinnon osaajaa 250 sijaan. Näin olisi, mikäli käytämme Maahanmuuttoviraston suositusta laitospohjaisen vastaanottokeskuksen henkilökunnan mitoituksesta, joka on 14-15 työntekijää 200 turvapaikanhakijaa kohden. Näistä suosituksista puuttuvat muun muassa vartijat, keittiöhenkilökunta, kiinteistöhenkilöstö, tulkit, lääkärit ja muut turvapaikkavaiheessa keskeisesti toimivat. Lisäksi yksistään Maahanmuuttovirasto on rekrytoinut satoja uusia työntekijöitä.

Nämä kaikki yhteenlaskettuna tekisi lähes 4.000 uutta työntekijää turvapaikkavaiheeseen.

Aiemmin vähäinen ammattilaisten määrä vastaanottopalveluissa oli keskittynyt Maahanmuuttoviraston lisäksi lähinnä Suomen Punaiselle Ristille ja joihinkin kuntiin. Maahanmuuttajien palveluista osaamista löytyy enemmänkin, mutta ei niinkään turvapaikkavaiheesta eikä vastaanottokeskustoiminnasta.

Tuhannet uudet työntekijät lyhyessä ajassa alalle, jossa on määrällisesti vähän osaajia ennestään, on valtava haaste sekä organisaatioiden johdolle että henkilöstöhallinnolle. Uudet ja vanhat vastaanottokeskustoimijat ovatkin itse kouluttaneet uutta henkilöstöä merkittäviä määriä. Maahanmuuttovirastolla on ollut tärkeä rooli etenkin erityisalojen koulutuksen järjestämisessä.

Ammatillisuus on yksi Luonan arvoista. Ammattitaitoinen henkilöstö saa aikaan laadukkaan palvelun. Yksi keskeisimpiä tavoitteitamme vuodelle 2016 on ammatillisuuden ja toiminnan laadun kehittäminen. Tällä hetkellä 70 prosentilla Luonan vastaanottokeskustoiminnan henkilöstöstä on alan soveltava koulutus.

Olemme keskellä isoa rakenteellista muutosta, jossa tavoitteemme on nostaa luku lähelle 100 prosenttia. Osana sitä olemme investoineet laaja-alaiseen vastaanottokeskushenkilöstön koulutusohjelmaan, joka kattaa kaikki henkilöstöryhmät. Lisäksi Luona on ensimmäinen vartiointipalveluja tuottava toimija Suomessa, joka on räätälöinyt vastaanottokeskuksessa työskenteleville vartijoille oman koulutuskokonaisuuden.

Suomeen on syntynyt valtava määrä uutta osaamista turvapaikanhakijoiden parissa työskentelystä, eri kulttuurien välisestä yhteistyöstä, laitospohjaisesta palvelutuotannosta, kriisijohtamisesta, palveluiden kehittämisestä ja jatkuvien muutoksien johtamisesta.

Miten hyödynnämme tämän Suomeen syntyneen osaamispotentiaalin, vaikka turvapaikanhakijoiden vuosittainen määrä vähenisi viime vuodesta?

Haluamme Luonassa kasvattaa ja kehittää inhimillisiä, rohkeita ja luottamuksen arvoisia ammattilaisia, joiden osaaminen on hyödyksi asiakkaidemme kulkiessa Luona-polkua pitkin. Turvapaikkavaiheesta kerätty kokemus ja ammattitaito on arvokasta osaamista, kun autamme myönteisen oleskeluluvan saanutta kotouttamisen polulla. Nyt on aika vahvistaa myös sen polun osaamista.

Kirjoittaja: Milja Saksi, toimitusjohtaja, Luona Oy

Milja Saksi

Anna kirjoittajalle palautetta Twitterissä @miljasaksi tai spostilla milja.saksi at luona.fi

Tilaa uutiskirje

Luitko jo nämä?