Suomen suurin vastaanottokeskus vastaa: ”Mitä tekisitte nyt toisin?”

Tämä on kysymys, jota meille esitetään. Operoimme Suomen suurinta vastaanottokeskusta Espoossa, jonne koronaepidemia pääsi leviämään huhtikuussa. Haluamme jakaa kanssasi opit, kokemukset ja vinkit siitä, miten tällaisestakin tilanteesta selviää, yhdessä.

Operoimme Suomen suurinta vastaanottokeskusta Espoossa, jossa on kirjoilla yhteensä noin 800 asukasta. Keskuksessa asuu noin 410 asukasta ja loput ovat niin sanottuja yksityismajoittujia, jotka asuvat keskuksen ulkopuolella itse järjestämässään majoituksessa. Asukkaiden lisäksi vastaanottokeskuksessa toimii päivittäin vastaanottokeskuksen henkilökuntaa, kuten ohjaajia, sairaan- ja terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia, kielenopettajia sekä turva-, ravitsemus- ja kiinteistöalan henkilöstöä yhteensä noin 50 henkeä.

Luonan Espoon vastaanottokeskuksen asukkaista noin 70 prosenttia käy töissä päivittäin. Lisäksi vastaanottokeskuksen työntekijät käyvät korona-aikanakin kotona. Keskuksessa eletään yhdessä saman katon alla ja jaetaan osittain yhteisiä tiloja, kuten saniteettitiloja. Espoon vastaanottokeskus on siis otollinen paikka koronan tyyppiselle epidemialle levitä. Näin kävikin huhtikuussa 2020.

Kun meiltä kysytään, että mitä tekisimme eri tavalla, on siihen vaikea vastata lyhyesti. Ehkä aikaa ei ole vielä kulunut tarpeeksi. Tässä vaiheessa osaamme kuitenkin jo sanoa, että mitkä asiat ovat tärkeitä, missä oli haasteita ja missä onnistuttiin.

Hyvä suunnitelma ja suojautuminen lähtökohtana

Lyhykäisyydessään tilanne kehittyi näin: Varautuminen epidemiaan aloitettiin hyvissä ajoin jo tammikuun lopussa, jolloin tehtiin ensimmäiset suojavarustehankinnat. Helmikuussa käynnistettiin yhteistyö Espoon kaupungin terveydenhuollon tartuntatautiyksikön kanssa ja siirrettiin riskiryhmäläiset keskuksen ulkopuolelle. Maaliskuun alkupuolella otettiin käyttöön varautumis- ja toimintasuunnitelma, jonka mukaisesti alettiin tehdä muutoksia esim. ryhmä- ja opintotoimintaan sekä ruokailuun, henkilöstön työ organisointiin uudelleen lähi- ja etätiimeihin ja otettiin käyttöön etäohjauksen mahdollistavan puhelinjärjestelmä. Kontakteissa varmistettiin riittävä etäisyys ja ripeys, käsihygieniasta jaksettiin kantaa huolta. Karanteeni- ja eristystiloja järjestettiin keskuksen yläkerroksiin.

Hyvästä varautumissuunnitelmasta ja suojautumisesta huolimatta ensimmäinen todettu tartunta löytyi vastaanottokeskuksen asukkaalta 6. huhtikuuta. Hiljalleen saimme tietoa uusista tartunnoista. Kuun lopussa toteutimme joukkotestaukset, joissa otettiin yhteensä 269 näytettä sekä asukkailta että keskuksen työntekijöiltä. Näytteistä noin 35% osoittautui positiivisiksi eli korona oli levinnyt vastaanottokeskuksen asukkaiden joukossa nopeasti.

Joukkotestauksen tulosten jälkeen vappuaattona 30.4. Espoon tartuntatautilääkäri asetti keskuksen asukkaat ja työntekijät kahden viikon karanteeniin. Enimmillään eristyksessä oli yhtäaikaisesti 85 henkilöä. Sairastuneet olivat pääasiassa asukkaita, vastaanottokeskuksessa työskentelevistä työntekijöistä vain yhdeksällä oli positiivinen koronanäyte.

Haasteet liittyivät tiedon kulkuun

Koronaepidemia leviää nopeasti. Kun tieto tartunnasta tulee, pitää toimia heti. Ennakoiva tiedottaminen on haastavaa. Tiedon yhtäaikainen jakaminen epidemiahuipulla koettiin haastavimmaksi asiaksi. Tietoa tuli jakaa asukkaille 9 eri kielellä, kunnan tartuntatautiyksikölle, Maahanmuuttovirastolle, THL:lle, työntekijöille, alihankkijoille, medialle sekä Luonan johdolle ja omistajille. Nämä kaikki olisi pitänyt pystyä toteuttamaan samanaikaisesti.

Asiakastyössä haasteet liittyivät koronan ja epidemian leviämisen monimutkaisuuteen. Osa asiakkaista oli niin lieväoireisia tai jopa oireettomia, että heidän oli vaikea ymmärtää karanteeni- tai eristysmääräysten noudattamista. Ruokahuollon, suihkussa käyntien, ulkoilun ja muiden arjen toimintojen erityisjärjestelyt ja määräykset vaikuttivat monesta asiakkaasta varmasti lähinnä kiusanteolta. Ulkopuolisten oli vaikea ymmärtää, että keskuksessa oli ihmisiä eri tilanteissa; osa oli karanteenissa tai eristyksessä ja osa oli puolestaan tervehtynyt ja sen takia vapaa liikkumaan myös keskuksen ulkopuolella. Lisäksi epidemiasta uutisoitiin laajasti mediassa osittain spekulatiivisia uutisia, joiden tulkinta saattoi olla suomen kieltä heikosti taitavalle turvapaikanhakijalle vaikea hahmottaa.

Myös henkilöstön jaksaminen oli jatkuva huolenaiheemme. Etä- ja lähitiimit tekivät työtä kahden viikon vuoroissa, jotta varmistimme kaikissa tilanteissa terveet työntekijät, vaikka epidemia iskisi voimakkaammin myös henkilökunnan keskuuteen. Sairastuneiden asiakkaiden kanssa työskentely aiheutti huolta myös kotioloissa, koska kotona saattoi olla esimerkiksi riskiryhmään kuuluva läheinen. Oli työntekijä sitten lähi- tai etätyössä, niin työmäärä oli koronasta johtuen kaikkialla kasvanut. Uusien työntekijöiden rekrytointi epidemian keskellä kamppailevaan keskukseen oli lähes mahdotonta.

Kuuleminen ja välittäminen

Epidemiatilanne oli haastava sekä asiakkaille että työntekijöille. Onnistumiset olivat isompia ja pienempiä ja niistä iloittiin yhdessä. Oli iso ilon paikka, kun viikolla 19 Espoon vastaanottokeskukseen saapui 70 000 maskia. Vaikka viestintä ja tiedottaminen koettiin haastavaksi, niin avoimesta ja ajantasaisesta viestinnästä saatiin paljon hyvää palautetta ja yhteinen tilannekuva pysyi eheänä. Lisäksi asiakkaat ovat jälkikäteen kertoneet, että heillä on ollut koko aika tunne, että heitä kuullaan ja heistä välitetään.

Yhdessä onnistuttiin

Tänä päivänä keskuksen arki pyörii helpottuneessa olotilassa. Karanteenissa tai eristyksessä on 0 henkeä. Kaikkinensa Espoon vastaanottokeskuksessa sairastui 133 henkilöä. Kukaan ei joutunut sairaalahoitoon tai kuollut.

Koetaan, että yhdessä onnistuttiin. Huolimatta kuormittavasta ja haastavasta tilanteesta, Luonan Pulssi-mittausten mukaan epidemian aikana henkilökunnan kesken yhteishenki ja ilmapiiri parani. Keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa on puitu asiaa ja todettu, että hyvin yhdessä onnistuttiin.

Onko sinun työpaikalla epidemian leviämiseen liittyvä riski? Haluamme jakaa kanssasi vinkit, jotta voisit näiden avulla onnistua vielä hieman meitä paremmin.

Vinkit esihenkilöille korona epidemia-tilanteissa:
  • Varmista, että sinulla on kattava ja selkokielinen varautumis- ja toimintasuunnitelma, mukaan lukien suunnitelma terveen henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi.
  • Varmista yhteinen tilannekuva: Pohdi kenelle tulee tiedottaa ja tee siitä säännöllistä.
  • Varmista psykososiaalinen tuki tarvittaville.
  • Varmista, että poikkeustilanteessa ei osoitella virheistä, vaan ylläpidetään hyvää yhteishenkeä ja tsempataan toista.
  • Osoita joustavuutta työntekijöille poikkeusolon järjestelyissä, esimerkiksi lähi- ja etätyön mahdollistaminen.
  • Satsaa aikaa kuunteluun ja huomaamiseen. Jos aika on kortilla, niin järjestä pieniä arjen yllätyksiä eri osapuolille.
Vinkit asumisyksikköihin korona epidemia-tilanteissa:
  • Huomioi riskiryhmäläiset ajoissa.
  • Varmista riittävät suojavarusteet etukäteen.
  • Järjestä ruokailut ajoissa, esimerkiksi omiin huoneisiin.
  • Tiedota aktiivisesti ja monikielisesti.
  • Huomioi asukkaiden perustarpeiden järjestäminen myös poikkeustilanteissa, esim. eristyksen aikana nikotiinilaastarien toimittaminen.

Kirjoittajat:
liiketoimintajohtaja Suvi Salonen, puh 040 528 5779, twitter @1SuviSalonen
palvelupäällikkö Essi Virtanen, 0504360650, twitter @essiv

Lue lisää, miten koronaepidemia vaikutti vastaanottokeskuksen toimintaan asukkaiden ja työntekijöiden kertomana, Helsingin sanomissa ilmestyneessä artikkelista >>