Lievitetään huolta ja rakennetaan uusia palveluketjuja

Luonan lääketieteellinen johtaja Lisbeth Forsman-Grönholm kirjoittaa, että perusterveydenhuollon tehtävä on kriisitilanteessa paitsi oikean hoidon tarjoaminen, myös ihmisten huolen rauhoittaminen ja lievittäminen.

Vielä pari kuukautta sitten ajatus viruspandemiasta vaikutti varsin kaukaiselta, vaikka olimme saaneet ensimmäiset tiedot uudesta viruksesta, joka uhkasi paikallisen väestön hyvinvointia Kiinassa. Tätä kirjoittaessa koronavirus on levinnyt koko maapallolle, ja epidemian keskipisteenä on Eurooppa.

Yhteiskunnan joutuessa kriisiin sen eri toimijat käyttävät niitä työkaluja, joihin ovat tottuneet. Tämä näkyy nyt sekä Suomessa että maailmalla. Poliitikot huolehtivat väestöstä käytössään olevin keinoin. Taloustieteilijät tuovat esiin lukuja kansantalouden kestävyydestä, yrittäjät pienten ja keskisuurten yritysten pärjäämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat ovat käytännönläheisesti alkaneet raivaamaan tilaa muilta ei niin kiireellisiltä tehtäviltä.

Perusterveydenhuollon tehtävänä lievittää huolta

Suurin paine tällä hetkellä on perusterveydenhuollossa ja sen ensilinjan palveluissa. Kuormitus tulee tarpeesta vähentää yksittäisten ihmisten huolta, joka nyt syvenee normaalien arkirutiinien puuttuessa. Karanteeni vaikuttaa ihmisen terveyteen monin tavoin. Asiaa on tutkittu muun muassa Lancet-lehden tuoreessa kirjallisuuskatsauksessa (Volume 395, Issue 19227, p 912–920, 14.3.2020).

Päällimmäisenä nousi esiin traumaperäisen stressin oireita, ahdistusta ja huolta. Artikkelin kirjoittajat peräänkuuluttavat viranomaisilta ja päättäjiltä selkeämpää viestintää etenkin liittyen sellaisiin päätöksiin, joilla rajoitetaan ihmisten vapautta ja liikkumista. Kansalaisille tulee pystyä perustelemaan näiden päätösten hyöty koko yhteiskunnalle ja suhteuttamaan se siihen epämukavuuteen, jota päätökset yksittäisille ihmisille aiheuttavat. Lancetin verkkojulkaisun kirjallisuuskatsauksessa analysoidaan 24 artikkelin aineistoa (haetusta 3166 artikkelista) koskien karanteeniolosuhteiden vaikutusta terveyteen.

Hoidon tarpeen arvioinnin puhelumäärät kertovat tilanteen muutoksesta

Me Luonassa olemme jo pidempään nähneet tilanteen eskaloitumisen. Tuotamme puhelimitse ja etänä tehtävää hoidon tarpeen arviointia ja neuvontaa usealle julkisen sektorin toimijalle Suomessa. Varsin varhaisessa vaiheessa havaitsimme, että tuottamamme puhelinpalvelun linjat täyttyivät huolestuneista soittajista, jotka kysyivät neuvoja.

Kun vertaan tammikuun puolivälissä meille tulleiden soittojen aiheita niiden soittojen aiheisiin, joita meille Luonaan on tullut nyt maaliskuussa, on tilanne silmiä avaava. Hengityselinsairauksiin liittyvät puhelut ovat nelinkertaistuneet. Voisi kuvitella, että olemme jo keskellä pahinta pandemiaa. Tilanteen lähempi analysointi tuo kuitenkin esiin aiemmin mainitsemani huolen ja tarpeen lievittää sitä. Sellaisten soittojen osuus, joissa jatkotoimenpiteenä hoidon tarpeen arvioinnin perusteella on kotihoidon ohjeiden anto, on noussut yhdeksänkertaisesti.

Tätä kirjoittaessa Luonan hoitajien tehtävä on rauhoittaa soittajia ja opastaa heitä oikealle hoitopolulle. Olemme saaneet asiakkailtamme ajanmukaista tietoa kaikista niistä toimintatavoista, joilla parhaiten ohjaamme soittajia oikein kullakin alueella tai toimintayksikössä. Yhteistyö on toiminut hyvin ja yhteyttä pidetään päivittäin.

Uskon, että kaikkien suomalaisten huolena on nyt se, miten suojaamme riskiryhmiin kuuluvia ja ikääntyneitä. Meillä ammattilaisilla on suuri vastuu neuvoa väestöä ja erityisesti ikäihmisiä uudenlaiseen toimintakulttuuriin. Luonan operoimalla Tampereen Kotitorilla olemme aktiivisesti ohjanneet ikäihmisiä ja heidän läheisiään asioimaan sähköisten kanavien kautta.

Perusluottamuksen säilyttäminen tärkeää – tarvitaan myös uusia palveluketjuja

Lääkärinä haluan kuitenkin nostaa esiin vielä yhden tärkeän kysymyksen tässä poikkeuksellisessa tilanteessa: miten huolehdimme siitä, että ihmisillä säilyy perusluottamus elämään? Monella voi olla huoli omasta terveydestään, toimeentulosta tai läheisten tilanteesta. Moni meistä on myös elänyt 1990-luvun laman aikana, jolloin taloudellinen kriisi horjutti perheiden terveyttä ja hyvinvointia.

Mielestäni olemme nyt aivan eri tilanteessa kuin kolmekymmentä vuotta sitten, ja sopeudumme muutoksiin paremmin. Ymmärrämme, ettemme voi toimia samoin kuin ennen. Meidän pitää luottaa uusiin ketteriin toimintatapoihin, joiden avulla ihminen voi saada nopeasti apua ahdistavassa tilanteessa. Vanha toimintamalli, jossa esimerkiksi varataan aika asiantuntijalle kasvokkaiseen tapaamiseen, ei enää ole ainoa vaihtoehto. Ketterästi toimivien yritysten ja julkisen organisaatioiden yhteistyönä syntyy palveluketjuja, joissa apua tarvitsevan ihmisen asia hoituu ripeästi eteenpäin myös sähköisillä ratkaisuilla tai puhelimella.

Arvonluontia on, että asiantuntija ottaa vastuun ihmisen huolesta ja näin vähennämme huolen aiheuttamaa taakkaa yhdessä. Kaikki voimat ja resurssit tulisi nyt suunnata siihen, että rakennamme tässä epidemiatilanteessa toimivia ja katkeamattomia palveluketjuja. Sellaisia ketjuja, jotka toimivat riippumatta siitä, onko kyseessä henkinen ahdistus vai riskiryhmään kuuluvan ihmisen terveyteen kohdistuva uhka.

Itse näen, että tästäkin kriisistä suomalaiset nousevat vielä vahvempina. Haluan tämän vuoksi kiittää sinua, lukijaa, pienellä käytännönläheisellä luontotaululla.

Luottamusta ja voimaa luonnosta

  • Ei ole huonoa säätä, kyse on vain oikeasta vaatetuksesta – kaiva esiin kunnon saappaat ja sateenvarjo, jos sataa.
  • Pienellä lintupariskunnalla ei ole huolta seuraavista kuukausista – tärkeintä on eläminen tässä hetkessä.
  • Luonto on erinomainen kuntosali – kokeile, jaksatko tehdä kolmekymmentä kyykkyä kerätäksesi kolmekymmentä käpyä tai tikkua.
  • Hymy tarttuu ilman tartuntavaaraa – kokeile, kuinka monelle vastaantulijalle sinun pitää hymyillä, ennen kuin saat hymyn takaisin.
  • Liikkuminen raikkaassa ilmassa lisää vastustuskykyä sekä tarttuville taudeille että mielen synkkyydelle – tunne, miten auringon säteet lämmittävät sekä ihoa että mieltä.