15.5.2018

Turvapaikanhakijoiden sairaanhoitaja: ”Hoidon lisäksi ihmisen pitää tulla nähdyksi ja kuulluksi”

Luonassa on viime kuukausina pohdittu yrityksen vastuullisuutta, ja yhdeksi näkökulmaksi vastuullisuuteen on valittu inhimillinen kohtaaminen.  Ihmiset ja heidän kohtaamisensa on myös oman työni ytimessä, sillä työskentelen sairaanhoitajana Luonan vastaanottokeskuksessa.

Vastaanottokeskuksen terveydenhoitaja tekee terveyteen liittyvää neuvontaa, palveluohjausta ja asiakasohjausta. Työhöni kuuluu kaikenikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito, ja pidän akuutti- ja ajanvarausvastaanottoja. Suurin osa vastaanottokeskuksen asukkaista on perheitä, eli vastaanotollani käy hyvin eri-ikäisiä ihmisiä.

Miettiessäni tyypillisen työpäivän kulkua tulin siihen tulokseen, etteivät päivät useinkaan ole kovin tyypillisiä. Kuitenkin vastaanottoajat pidetään aina, eikä niistä luovuta, sillä asukkailla on oikeus tavata sairaanhoitaja. Vastaanottojen lisäksi työhön kuuluu erilaisia paperitöitä sekä yhteydenpitoa yhteistyötahoihin asukkaiden asioiden hoitamiseksi. Hoitaja onkin se taho, jolla on kokonaisvastuu turvapaikanhakijan terveysasioiden hoitamisesta. Eri palveluiden integrointi tarkoituksenmukaiseksi hoitokokonaisuudeksi on keskeinen osa päivittäistä työtämme.

Erilaisia yhteistyötahoja meillä on monia. Jos asukas tarvitsee lääkäriaikaa, sen varaamme asukkaan puolesta. On fysioterapiaa, puheterapiaa, neurologia, psykiatria tai erikoissairaanhoitoa. Omaa lääkäriä vastaanottokeskuksessa ei ole, vaan toimimme yhdessä Maahanmuuttoviraston kilpailuttaman ja valitseman yhteistyötahon kanssa, josta asukkaamme saavat lääkäripalveluja.

Turvapaikanhakijoiden vaivat ovat monenlaisia, kuten meidän kaikkien. Tänään olen auttanut hammaskivun, puheterapian sekä kipeän jalan, selän ja korvan kanssa. Yksi vauva tarvitsi lisämaitoa, toisen asukkaan lapsella oli vatsatauti. Erilaiset kivut ovat yleisiä syitä tulla vastaanotolle, ja myös lasten hyvinvointiin liittyvät asiat mietityttävät vanhempia.

Tutkimuksista tiedämme, että turvapaikanhakijoiden ristiriitainen ja kuormittava elämäntilanne näkyy usein fyysisinä vaivoina, joiden taustalla on kuitenkin psykosomaattisia ja mielenterveydellisiä syitä. Heidän kokemansa kivut ja säryt liittyvät siis joissain tapauksissa myös turvapaikanhakuprosessiin ja sen tuomaan henkiseen kuormitukseen. Monilla on taustalla myös erilaisia traumaattisia kokemuksia kuten sodan keskellä eläminen. Kun ihminen on kuormittunut, fyysiset kivut vaivaavat: stressi voi tuoda migreenin tai vatsakivun, huolet aiheuttavat ahdistuksen tunteen rintaan. Tämä on monelle uutta, eivätkä potilaani aina tiedä, että esimerkiksi jännitys voi tuntua vatsanpohjassa.

Kahdenkymmenenviiden vuoden työkokemuksella uskallan luottaa omaan ammattitaitoon ja tunteeseen pohtiessani ihmisten tilanteita ja oireita. On selvä, että selkeät oireet kuten angiina tai korvatulehdus pitää hoitaa. Mutta elämän kuormittavuudesta, hädästä, surusta ja huolista kumpuavat vaivat ovat sellaisia, että niitä tulee joskus myös seurata ja tarjota keskusteluapua. Ei ole hyvää ammatillista toimintaa lähettää ihmisiä turhaan lääkäriin tai testeihin, eikä se ole reilua potilaita kohtaan. Heille on kerrottava, mikä kipeän vatsan tai rintakivun taustalla todennäköisesti on, vaikka he olisivatkin aluksi eri mieltä.

Monelle on yllätys, että Suomessa painotetaan paljon itsehoitoa ja ihmisen omaa vastuuta. Suomalaisetkin hoitavat flunssaa levolla ja särkylääkkeillä – eivät välittömällä lääkärikäynnillä. Joillekin potilaille suomalaisten hoitajien ammattitaito tulee yllätyksenä: emme ole lääkäreiden assistentteja, vaan korkeasti koulutettuja osaajia, joiden ammattitaitoon kyllä uskaltaa luottaa.

Mielestäni tärkeä osa työtäni on se, että olen saatavilla ja näkyvillä. Vaikka teen hoitajan työtä huoneessani, vietän paljon aikaa vastaanottokeskuksen ohjaajien, sosiaalityöntekijöiden, vartijoiden ja asukkaiden kanssa. Olen paikalla, näkyvillä, ja luokseni voi tulla kyselemään ja juttelemaan. Uskon, että tätä arvostetaan ja se tekee hoitajasta helpommin lähestyttävän. Lasken leikkiä, juttelen vaikka jalkapallosta ja touhuan lasten kanssa.

Luonassa ei hyväksytä minkäänlaista syrjintää, ja tasapuolisuus on myös itselleni tärkeä arvo: haluan antaa kaikille hoitoa samojen periaatteiden mukaisesti. Tätä on joskus ihmetelty, sillä monessa maassa sote-järjestelmissä ja -palveluissa on erilaisia suosikkijärjestelmiä ja paljon korruptiota. Olen itse asunut pitkään ulkomailla ja nähnyt, ettei ihmisiä aina kohdeltu tasa-arvoisesti.

Tässä työssä tulee pitää mielessä myös lait ja oikeudet, joiden mukaan toimitaan. Alle 18 vuotiaat ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin suomalaiset lapset. Aikuisille turvapaikanhakijoille kuuluu kiireellinen ja välttämätön hoito.

Kirjoittaja työskentelee sairaanhoitajana Luonan vastaanottokeskuksessa ja on koulutuksessaan erikoistunut kätilöksi. Kirjoittajalla on työkokemusta muun muassa äitiyspoliklinikalta, sekä yli kymmenen vuoden ulkomailla asumisen ajalta kouluterveydenhoitajana, kätilönä sekä erilaisista vapaaehtoistehtävistä vähäosaisten, nuorten ja lasten sekä maahanmuuttajaryhmien parista.

Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto:

  • Luonan vastaanottokeskuksissa terveydenhoitajan akuuttivastaanottoja on kaikkina arkipäivinä noin 2–3 tuntia ja ajanvarausvastaanottoja joka arkipäivä.
  • Kiireellisimpää hoitoa vaativat potilaat hoidetaan aina ensin, ja hoitotakuumme mukaan vastaanotolle tulee päästä arkena 16 tunnin kuluessa. Akuuttihoitoa vaativat potilaat hoidetaan päivystyspoliklinikalla sairaalassa.
  • Aikuiset turvapaikanhakijat ovat Suomessa oikeutettuja kiireelliseen ja välttämättömään hoitoon.
  • Alaikäiset turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja terveydenhuoltoon samoin perustein kuin kuntalaiset.
  • Sekä aikuiset että lapset ovat oikeutettuja välttämättömiin sosiaalihuollon palveluihin.
  • Kaikissa kunnissa on taattavat turvapaikkaprosessissa olevien lasten, koululaisten ja raskaana olevien naisten pääsy julkisiin ennalta ehkäiseviin terveyspalveluihin.

Lue lisää THL:n sivuilta

 


Vastuullisuus Luonan ytimessä

Pidämme tärkeänä, että kaikki sosiaali- ja terveysalan toimijat eri sektoreilla sitoutuisivat vastuullisuuden näkyväksi tekemiseen sekä kehittämään alalle yhteisiä mittareita. Työmme keskipisteessä on apua tarvitseva ihminen ja pyrimme kaikessa toiminnassamme huomioimaan asiakkaidemme taustan ja erityistarpeet sekä takaamaan ihmisarvon. Vastuullisuus on Luonan dna:ssa ja olemme laatinut oman vastuullisuusohjelman vuosille 2018-2020. Tutustu myös Luonan ensimmäiseen vastuullisuuskatsaukseen.

Tilaa uutiskirje