22.3.2018

Aleksi Alasuutari, Yhteisökoordinaattori, Luonan vastaanottokeskusten työnhakuneuvonnasta vastaava työntekijä

Työnhakuneuvonta auttaa kielitaitoisia turvapaikanhakijoita

Luonassa on keväästä 2017 järjestetty työnhakuneuvontaa vastaanottokeskusten asukkaille, jotka osaavat puhua joko englantia tai suomea. Neuvontaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja sen tarkoitus on opettaa kielitaitoisille turvapaikanhakijoille suomalaisia työnhakutaitoja. Neuvonnalla halutaan ehkäistä laitostumista ja edistää turvapaikanhakijoiden sopeutumista Suomeen.

Neuvonnan kohderyhmäksi on määritelty vain kielitaitoiset asukkaat, sillä kielen opiskelu on ensisijaista suhteessa työllistymiseen: ilman kielitaitoa yksilö ei voi kirjoittaa tai vastata kysymyksiin, joita mahdollinen työnantaja Suomessa saattaa häneltä kysyä ja silloin työllistyminen on hyvin epätodennäköistä.

Turvapaikanhakijoiden työnhakuprosessi on hyvin monipuolinen kokonaisuus. He joutuvat käsittelemään monia sellaisia työnhakuun liittyviä ongelmia, joita Suomesta oleskeluluvan saanut ei joudu kohtaamaan. Turvapaikanhakijoiden työlupatilanne saattaa vaihdella, eikä heillä yleensä voi olla tiliä suomalaisessa pankissa tai virallista sosiaaliturvatunnusta. Tavallisen pankkitilin korvaava MONI-tili toimii hieman eri tavalla kuin tavallinen pankkitili, ja se herättää toistuvasti kysymyksiä eri yritysten palkkaosastoilla.

Työnhaku toimii eri tavalla eri maissa ja sen vuoksi työnhakuneuvonnassa on käsiteltävä asioita, jotka saattavat tuntua Suomessa koko elämänsä asuneesta itsestään selviltä. Tällainen asia on muun muassa oma sähköpostiosoite, jota ilman työhakemusten lähettäminen tai työtarjousten vastaanottaminen on mahdotonta. Maissa, joissa informaatioyhteiskunta ei ole yhtä kehittynyt kuin Suomessa, tällainen käytäntö on vielä aika vieras. Töitä haetaan ennemmin menemällä suoraan työnantajan luo ja kysymällä asiasta.

Muita kokonaisuuteen kuuluvia asioita ovat muun muassa CV, työhakemukset, suosittelijoiden merkitys, työssäoppimisjaksot, työelämäkortit ja niihin kuuluvat testit, sähköiset työnhakupalvelut, työn eri muodot, työhaastattelut, rikosrekisteriotteiden tilaaminen, verokortti ja ammattiliitot. Pyrin edistämään asukkaiden työllistymistä myös lisäämällä heidän tietoisuuttaan erilaisista verkostoista, joiden kautta työllistyminen voi helpottua, esimerkiksi Startup Refugees, ja erilaiset rekrytointitapahtumat. Opetan myös kärsivällisyyttä työnhaun suhteen.

Neuvonta-alueeni on rajattu näiden aihealueiden sisälle. Jos asukkailla on kysymyksiä heidän työsopimuksiinsa tai palkka-asioihin liittyen, ohjaan heidät vastaanottokeskuksemme sosiaaliohjaajan luokse. Työperusteista oleskelulupaa koskevissa kysymyksissä ohjaan heitä olemaan yhteydessä oikeusavustajiinsa.

Mottoni on: ”Työnhakeminen ei koskaan takaa työn saamista, mutta ilman hakemista työtä ei varmasti löydy.” Välillä kantasuomalaiset työnhakijatkin joutuvat lähettämään kymmeniä tai satoja työhakemuksia, ennen kuin he onnistuvat saamaan työtä. Jos oma vaatimustaso työpaikan suhteen on alhainen, todennäköisyys työn saamiseksi on parempi, mutta usein sekin vaatii aikaa ja vaivaa. Oikotietä ei ole. Tärkeintä on kuitenkin pysyä aktiivisena ja olla lannistumatta, kun pettymyksiä tulee. Eteneminen on hidasta, mutta ahkerat ja kärsivälliset palkitaan lopulta: jos on päässyt tekemään tilapäistyötä ja tekee sen hyvin, voi olla helpompaa saada vakituinen työsopimus.

Asukkaillamme on itsemääräämisoikeus, jolloin he myös itse päättävät, haluavatko he etsiä töitä. Olen havainnut, että työnhakuneuvonnan näkökulmasta meidät ihmiset voidaan jakaa erilaisiin työnhakijaryhmiin. Osa meistä on hyvin omatoimisia, hoitaen suurimman osan työnhausta itse. Apua tarvitaan ehkä vain erityiskysymyksissä, turvapaikanhakijoiden tapauksessa esimerkiksi verokortteihin liittyvät kysymykset tai verkostojen rakentaminen. On myös hyvin motivoituneita ihmisiä, jotka kuitenkin tarvitsevat ainakin alussa huomattavan paljon tukea perusasioiden kanssa, mutta heillä on kuitenkin aito halu oppia uutta ja kehittyä omatoimisiksi. Ja lopuksi tietenkin on ihmisiä, jotka syystä tai toisesta ovat hyvin passiivisia eivätkä halua osallistua.

Vastaanottokeskuksen työnhakuneuvonnassa meidän tarkoituksemme on keskittyä motivoituneisiin asukkaisiin, ja saada heidän onnistumisiensa kautta motivoitua mukaan passiivisempiakin asukkaita. Vaikka töitä ei löytyisikään, jää asukkaalle kuitenkin käteen jotain konkreettista, kuten oma sähköpostitili, CV ja työhakemusmalli tai jopa kokemus työhaastattelussa käynnistä. Niiden avulla hän voi joskus myöhemmin taas palata asiaan varustautuneena paremmin kuin alkutilanteessa.

Luonan vastuullisuus näkyy siinä, että meillä työskentelee itseni kaltaisia erikoistyöntekijöitä, joiden kautta tuotetaan turvapaikanhakijoille perustasoa parempia palveluita. Annamme tietoa ja ohjausta, jotta turvapaikanhakijoiden oikeusturva toteutuisi työmarkkinoilla.

Työnhakuneuvonta Luonan vastaanottokeskuksissa:

  • Luonan jokaisessa keskuksessa tarjotaan työnhakuneuvontaa viikoittain.
  • Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista.
  • Työnhakuneuvonta on aloitettu helmikuussa 2017 ja siihen on osallistunut noin 200 turvapaikanhakijaa.

Aleksi Alasuutari, Yhteisökoordinaattori, Luonan vastaanottokeskusten työnhakuneuvonnasta vastaava työntekijä

Tilaa uutiskirje