25.1.2019

Milja Saksi, toimitusjohtaja

Twitter: @miljasaksi

040 568 8111

Vastuulliset hankinnat perustuvat kumppanuuden rakentamiseen

Meidän tulee lisätä keskinäistä vuorovaikutusta, yhteistyötä sekä osaamisen ja kyvykkyyksien jakamista julkisen ja yksityisen sektorin välillä hankintojen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Näin voimme lisätä vaikuttavuutta, vastuullisuutta ja innovatiivisuutta. Tällä hetkellä ennakkoluulot ja vanhat toimintamallit estävät julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien rakentamista enemmän kuin hankintalaki.

”Taas kilpailutetaan pelkällä hinnalla, eikä yksikään yritys pysty tarjoamaan järkevää kokonaisuutta. Palvelu ja sen tuottamistapa on määritelty niin tiukasti, ettei kilpailutus mahdollista toiminnan kehittämistä tai minkäänlaista joustavuutta. Tilaaja ei ole huomioinut kilpailutuksessa lainkaan palveluntuottajan toimintakykyä tai -varmuutta. Loppuasiakas tässä kyllä kärsii.”

Nämä kommentit kuulostavat tutulta varmasti useimmille sote-alan palveluyrityksille, jotka osallistuvat julkisiin kilpailutuksiin.

Julkinen sektori hankkii vuosittain sote-palveluita noin kuudella miljardilla eurolla. Vuoden 2017 alusta voimaan tullut hankintalaki antaa entistä paremmat mahdollisuudet tehdä laadukkaita, innovatiivisia, kestäviä ja vastuullisia hankintoja. Tätä edellyttää myös EU:n hankintadirektiivi.

”Hinnan ei tarvitse olla ainoa valintakriteeri, vaan myös sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun näkökulmat sekä innovaatioiden edistäminen ovat yhtälailla hyväksyttyjä vertailutekijöitä ja sopimusehtoja.”

Tahtotila siis on, että hankintoja tehdään entistä innovatiivisemmin vastuullisuus, hankintojen vaikuttavuus sekä kestävyys huomioiden. Hinnan ei tarvitse olla ainoa valintakriteeri, vaan myös sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun näkökulmat sekä innovaation edistäminen ovat yhtä lailla hyväksyttyjä vertailutekijöitä ja sopimusehtoja. Markkinakartoitus ja muutoinkin avoin vuoropuhelu yritysten kanssa on hankintalain puitteissa mahdollista ja suotavaa.

Kuitenkin edelleen ainakin sote-alalla on vallalla ajatusmalli, että pääsääntöisesti hankitaan tulosten ja vaikuttavuuden sijasta yksittäisiä suoritteita, ja hankinnan kriteerinä toimii hinta.

Hyviäkin esimerkkejä löytyy, sillä isompien kokonaisuuksien kilpailutuksissa on nähtävissä uusia ja kestävämpää palvelutuotantoa hakevia kilpailutusmalleja. Hyvä esimerkki vaikuttavuutta tuottaneesta tulosperusteisesta mallista on esimerkiksi Luonan operoima Tampereen Kotitori. Siinä Tampereen kaupunki hankkii palveluintegraattorilta Tampereen ikäihmisille kotona asumiseen tarvittavan tuen ja hoidon sekä kaikkien kotiin tuotavia palveluita tuottavien noin 150 toimijan koordinoinnin. Tämä hankinta toteutettiin neuvottelumenettelyllä. Hankinnan tulosperusteisuus pohjautuu kapitaatiohinnoitteluun, joka ohjaa palveluntuottajaa vaikuttavuuden hakemiseen. Lisäksi palvelusopimuksessa on erilaisia laadullisia mittareita, joihin palveluntuottaja on sitoutunut.

”Epävarmuus tulevasta sotesta ei edistä kehittämistä, rohkaise kokeilemaan uudenlaisia ratkaisuja tai motivoi hankintaosaamisen kehittämiseen.”

Sote-uudistuksen hidas valmisteluprosessi on osaltaan jähmettänyt kestävämpien hankintojen suunnittelua ja toteuttamista. Epävarmuus ei edistä kehittämistä, rohkaise kokeilemaan uudenlaisia ratkaisuja tai motivoi hankintaosaamisen kartuttamiseen, kun kaikki odottavat nähdäkseen, mitä tuleman pitää. Mediassa sote-keskustelu on ollut polarisoitunutta, eikä julkisen ja yksityisen sektorin välinen luottamus ole vahvistunut.

Ihmettelen, etteivät yritysmaailmassa hyväksi ja tuloksellisiksi todetut yhteistyö- ja kumppanuusmallit ole rantautuneet julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön sote-alalla. Miksi yritykset ovat tyytyneet siihen, että meiltä ostetaan pääsääntöisesti suoritteita, hintakilpailu on usein varsin epätervettä, laadusta joudutaan hinnan takia ehkä tinkimään ja näin loppuasiakas sekä veronmaksaja kärsivät huonosti suunnitellusta palvelusta?

Yhteistyötä tulisi rakentaa lähtökohtaisesti pidemmäksi aikaa, jolloin molemmat osapuolet osallistuvat kehittämiseen ja jakavat osaamistaan sekä hankinnan suunnittelu- että toteuttamisvaiheessa. Toiminnan suunnittelun ja kehittämisen pitää tapahtua yhdessä – ei eri puolilta pöytää, kuten perinteisessä tilaaja-tuottaja-mallissa usein käy.

”Ennakkoluulot ja totutut toimintamallit estävät kumppanuuksien rakentamista enemmän kuin hankintalaki.”

Meillä sote-alan yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten hankintoja tehdään. Näin vaikutamme myös oman liiketoimintamme kehitykseen ja kasvuun. Tällä hetkellä ennakkoluulot ja totutut toimintamallit estävät kumppanuuksien rakentamista enemmän kuin hankintalaki.

Lopuksi vinkkilistani kestävien kumppanuuksien rakentamiselle:

  1. Rakenna luottamusta tarjoamalla aktiivisesti ilmaista apua ja tukea, haasta myös tarvittaessa.
  2. Tee näkyväksi pitkäaikaisen kumppanuuden hyödyt.
  3. Myy vaikuttavuutta suoritteiden sijaan, älä juokse pikavoittojen perässä. (Jos et mittaa ja raportoi toimintasi vaikuttavuutta, aloita!)
  4. Korosta ja perustele suunnittelun joustavuuden merkitys, jotta toiminnan kehittyminen on mahdollista jatkossakin.
  5. Varmista, että kumppanuudella on yhteinen tavoite, insentiivit ja seuranta.

 

Kirjoittaja: Milja Saksi työskentelee toimitusjohtajana sosiaali- ja terveyspalveluyhtiö Luonassa. Saksi on toiminut erilaisissa johtotehtävissä ja yrittäjänä sote-sektorilla jo yli 15 vuoden ajan. Keskustele ja anna palautetta Twitterissä @miljasaksi tai sähköpostilla milja.saksi at luona.fi

Milja Saksi, toimitusjohtaja

Twitter: @miljasaksi

040 568 8111

Tilaa uutiskirje