Kuka on asunnoton ja miksi?

On perjantai-iltapäivä, Luonan puhelin soi. Perhe on menettänyt kotinsa ja tarvitsee kauttamme akuutisti asunnon saman päivän aikana. Perhe tarvitsee myös tukea asunnottomuuteen ajaneiden syiden selvittämiseen. Tästä lähtee yhteistyömme perheen kanssa, tästä alkaa heidän Luona-polkunsa.

Sana ”asunnoton” tuo edelleenkin usein ihmisille mieleen keski-ikäisen miehen, jolla on alkoholiongelma. Kokemuksemme mukaan enää ei ole olemassa näin stereotyyppistä asunnotonta. Asunnoton voi olla yhtä hyvin vaikka työtön nuori. Kuten esimerkkipuhelussa, asunnottomien palveluja tarvitsevat yhtä lailla perheet, jotka ovat ajautuneet asunnottomuuteen menetettyään kyvyn maksaa vuokransa. Toki yksittäiset henkilöt ovat vielä asunnottomien enemmistönä. Mikä onkaan tilanne vuoden tai kahden kuluttua? Nyt on jo tiedossa, kuinka haastavaa maahanmuuttajan on löytää itselleen asunto. Tällä on varmasti vaikutusta asunnottomien määrään tulevina vuosina varsinkin pääkaupunkiseudulla, jonne moni haluaa asumaan.

Asunnottomia on helppo osoitella sormella, tietämättä henkilön taustalla olevia, asunnottomuuteen ajautumisen syitä. Kaikki ei ole aina niin mustavalkoista, kuin miltä katsojasta ehkä näyttää. Uskomme, ettei kenenkään lähtökohtainen tahtotila ole olla asunnoton.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla asumisen kalleus vaikuttaa jo työssä käyvien ihmisten asumiskykyyn, sillä jopa puolet palkasta saattaa mennä vuokraan tai muihin asumiskustannuksiin. Asumisen kalleus tulee monelle eteen muun muassa menetetyn työpaikan tai eron jälkeen. Ei ole enää varaa asua entisessä asunnossa. Kun on kyse perheestä, muuttaminen ei ole aina niin helppoa. Usein lasten kodin ulkopuolinen verkosto on rakentunut kyseisen asunnon ympärille. Verkostot tuovat perheelle ja lapsille turvaa. Köyhyys itsessään lisää asunnottomuuden riskiä.

Erilaisten päihteiden käyttö vaikuttaa elämänhallintaan, jolloin edessä voi olla asunnon menetys, koska siitä ei kyetä huolehtimaan. Se, aiheuttaako päihteiden käyttö asunnottomuutta vai ajaako asunnottomuus päihteiden käyttöön, onkin kysymys erikseen. Myös terveydentilan järkkyminen vaikuttaa usein asumiskykyyn, onpa sitten kyse mielenterveysongelmista tai muusta fyysiseen tai henkiseen toimintakykyyn vaikuttavasta sairaudesta tai vammasta.

Työntekijöidemme pitkä kokemus asunnottomien kanssa tehdystä työstä on osoittanut, että jokaisella asunnottomalla on oma tarinansa kerrottavana, jos joku sen vain pysähtyy kuulemaan. Alun esimerkkitilanteessa asiakasperheen asunto-ongelmat ovat saattaneet syntyä esimerkiksi vanhempien väsymyksestä, jolloin arjen asioiden hoitoon ei ole riittänyt energiaa. Kun tilanne on päässyt karkaamaan käsistä, ongelmien kohtaaminen on aina vain vaikeampaa – kunnes tilanne kriisiytyy siihen pisteeseen, että asunto menetetään. Tällöin perhe saattaa tarvita tukea tosiasioiden kohtaamiseen ja vaikeiden asioiden selvittämiseen. Silloin ulkopuolisten stereotyyppiset oletukset asunnottomista ihmisistä voivat vain pahentaa perheen tilannetta ja aiheuttaa häpeää.

Luonan tehtävä on kulkea tukemme piirissä olevien ihmisten rinnalla. Yksilöllisen tuen tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa, jotta hänen asumiskykynsä vahvistuu ja asuminen onnistuu. Perheen kanssa saatetaan lähteä selvittämään solmuun mennyttä taloustilannetta. Perheelle etsitään yhdessä palveluita, jotka tukevat arjessa jaksamista ja poistetaan yhdessä esteitä, joita uuden kodin löytymisen tiellä saattaa olla. Tärkeintä on ongelmien ratkaisun ohella auttaa asiakkaita saamaan onnistumisen kokemuksia ja uskoa heidän kykyihinsä hoitaa asioitaan, jolloin asumiskyky ja elämänhallinta vahvistuvat. Tällöin, kun oma koti viimein löytyy, asiakkaalla on myös edellytykset onnistuneeseen asumiseen jatkossa.

Kulkemalla yhdessä asiakkaiden elämässä tuetaan asiakkaiden omaa toimijuutta omassa elämässään. Tavoitteena on motivoida asiakkaat itse ottamaan vastuu omasta elämästään ja tarvittaessa hankkimaan heille palvelut, joiden varassa mahdollisimman itsenäinen elämä onnistuu. Uskomme, että yksilöitä tukemalla on mahdollista saavuttaa myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Silti yksittäisen ihmisen onnistumisen kokemukset ovat parasta sisältöä arjen työssä!

Kirjoittajat: Suvi Salonen, palvelujohtaja, asunnottomien polku, Luona Oy (kuvassa)  ja Inka Karekallas, asiakasohjaaja, Luona Oy

Tilaa uutiskirje

Luitko jo nämä?