Esa Iivonen ja Kirsi Pollari kysyivät HS Vieraskynä-kirjoituksessa kuka vastaa kokonaisuudesta, jos palveluista tulee nykyistäkin hajanaisempia? Huoli lapsiperheiden sekä muiden moniammatillista työskentelyä ja paljon palveluita tarvitsevien palveluiden sirpaloitumisesta uudessa sotessa on aiheellinen.
Uhkakuva toteutuu, mikäli sote-uudistuksen alkuperäistä ajatusta palveluiden integraatiosta ei toteuteta tai mikäli palveluita tuottavat eri osapuolet, siis maakunnat, kunnat, sekä yksityinen ja kolmas sektori, eivät tee yhteistyötä oma-aloitteisesti.
Meillä Suomessa on jo toteutettu yhtäaikaisesti ja onnistuneesti kaikkia sote-uudistuksen peruselementtejä: palveluiden integraatiota, kapitaatiomallia ja valinnanvapautta. Tästä hyvä esimerkki on Tampereen kaupungin kehittämä Kotitori-malli.
Tampereella ikäihmisten itsenäistä kotona selviytymistä tukevat palvelut tuotiin saman katon alle jo vuonna 2009. Hoidon- ja palvelutarpeen arviointi, ratkaisuvaihtoehdot, suunnitelma sekä valvonta tehdään yhdessä paikassa.
Tampereen Kotitorin asiakasohjaajat neuvovat ja ohjaavat sopivien palvelujen piiriin hinta ja laatu huomioiden. Yhteyttä voi ottaa asiassa kuin asiassa, sillä yli 150 julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien joukosta löytyy aina ratkaisu. Kotitorin neuvonta on maksutonta.
Kotitorin suosio piilee ratkaisukeskeisessä asiakasohjauksessa, jossa huomioidaan ihmisen koko elämäntilanne sekä tarpeet ja toiveet. Palveluiden laadusta ja toiminnasta vastaa Tampereen kaupungin suuntaan vain yksi taho. Tämä ns. integraattori on kilpailuttanut ja arvioinut palveluntuottajat, joista ikäihminen voi valita. Integraattori ei kuitenkaan tuota itse palveluita, jotta alueelle syntyy elinvoimainen, paikallinen palveluntuottajaverkosto.
KPMG:n arvion mukaan Tampereen kaupunki säästää vuosittain 5,7 miljoonaa euroa Kotitori-mallin avulla. Koko Suomessa tämä yhteiskunnallinen säästö olisi 300 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla summalla haetaan säästöjä purkamalla laitoshoitoa. Vuosittaisesta säästöstä 2,4 miljoonaa euroa tulee noin 300 ikäihmisen säännöllisen kotihoidon palveluiden tuottamisesta kapitaatiomallilla. Ikääntyessä tukea voisi hakea ennakoivasti, jotta heti ei jouduttaisi turvautumaan raskaaseen tukeen.
Kaikki hyötyvät Kotitori-mallissa. Asiakas on tyytyväinen, kun ohjauksen saa yhdestä paikasta, kunta säästää, kun sen asukkaat hoidetaan hyvin, ja pk-yrittäjä iloitsee, kun palvelun voi tuoda markkinoitavaksi.
Valinnanvapauslaki vaatii hiomista. Aikalisä ei korjaa ongelmia, jos jatkamme uudessa sotessa vanhojen toimintamallien pohjalta. Maakuntien tulisi nyt rohkeasti muuttaa ja kehittää omia toimintamallejaan. Miksi keksiä pyörää uudestaan?
Kirjoittaja: Milja Saksi, toimitusjohtaja, Luona Oy, Kotitori-palveluintegraattori Tampereella
Anna kirjoittajalle palautetta Twitterissä @miljasaksi tai spostilla milja.saksi at luona.fi
